DVB-T tulee kännyköihin
Mobiilitelevisioiden standardikenttä näyttää tällä hetkellä sekavalta. Vaikka EU suosittelee Eurooppaan DVB-H standardia, on ainakin Italiassa virinnyt kiinnostusta eniten sateliitin kautta välitettävään DVB-SH-standardiin. Brittein saarilla taas näyttäisi kiinnostusta olevan MediaFLO-tekniikkaan. Teleoperaattorit viittaavat kintaalla standardisotaan, ja katsovat, että 3G-verkot riittävät videoklippien välittämiseen. Televisio-ohjelmien kutistaminen 2-3 tuuman näyttöihin ei vain toimi.
Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että Suomessakin käytetty DVB-T digistandardi on tulossa kännyköihin. Ainakin Gigabytellä on tällainen malli, nimittäin GSmart T600. Aiemmin on ajateltu, että kännyköiden akuissa ei ole tarpeeksi virtaa DVB-T signaalin vastaanottamiseen, mutta Gigabyten todistaa väitteen vääräksi. GSmartissa on 1300 mAh -akku, VGA-resoluution kosketusnäyttö ja puheaikaa luvataan neljäksi tunniksi. 3G-yhteyksiä ei näyttänyt olevan, joten jostain on jouduttu tinkimään, mutta nopeat nettiyhteydet hoituvat kuitenkin wlanin kautta.
Gigabyte ei ole ainoa DVB-T -valmistaja, sillä LG:ltäkin on tulossa vastaava puhelin, HB620-T, jossa on myös 3G-yhteydet.
Näyttää vahvasti siltä, että jos eurooppalaisia kuluttajia yhtään kiinnostaa mobiilitelevisio, niin standardi on DVB-T, ei mikään muu.
s60:n suurlähettilääksi
Nokian älypuhelimissa käytetyn sovellusalustan S60:n suusta suuhun -markkinointiohjelma Ambassadors on nyt virallisesti avattu. S60:n lähettilääksi pääsee ilmoittautumaan osoitteessa ambassadors.s60.com. Tällä hetkellä ilmoittautuneita näytti olleen noin 1500. Oma ranking-sijoitusta pääsee nostamaan lähettämällä web-sivustolle raportteja siitä, miten on esitellyt muille s60:n ominaisuuksia.
IPhonen toinen tuleminen
iPhone-hype kasvaa Suomessakin, kun TeliaSonera on ilmoitti päässeensä Jeesus-puhelimen jakelijaksi Pohjoismaissa ja Baltian maissa. Helsingin Sanomien keskustelupalstalle ilmestyi uutisen jälkeen kymmeniä viestejä, joissa väännettiin kättä siitä, kummalla on paremmat puhelimet, Nokialla vai Applella.
On ehkä vielä liian aikaista pohtia, tuleeko iPhonesta iso menestys Pohjoismaissa, sillä puhelimen speksit ovat vielä huhujen tasolla, eikä hinnasta ole tietoa. Melkoisella varmuudella puhelimessa on nopeat 3G-yhteydet ja GPS, mutta huhutaan myös parannetusta videontoistosta. Toiveikkaimmat odottavat, että puhelimesta löytyisi Imaginationin PowerVR VXD-ydin, mikä mahdollistaisi videoiden pyörittämisen 1080p -teräväpiirtotarkkuudessa. Toiset arvelevat tämän ominaisuuden ja HDMI-liitännän tulevan puhelimeen ehkä vasta vuoden kuluttua.
iPhonen ensimmäisestä versiosta ei lopulta tullut Euroopan markkinoilla isoa hittituotetta, mutta myynti piristyi kun varastoja tyhjennettiin roimilla hinnanalennuksilla. Sellainen tuntuma kuitenkin on, että iPhonen seuraavasta mallista voisi tulla iso hitti vanhalla mantereella. Tähän vaikuttaa tietysti uuden puhelinsukupolven tuomat uudet ominaisuudet mutta myös se, että perinteiset puhelinvalmistajat ovat jääneet jotenkin jälkeen älypuhelinten lanseerauksissa. iPhonen ohella uusi lipunkantaja on ehdottomasti HTC. Sen sijaan Motorola rämpii älypuhelintensa kanssa todella syvässä, eikä Sony Ericssoniltakaan ole kuulunut hyviä uutisia Symbian-puhelinten puolella. Nokia taas elää jonkinlaista siirtymävaihetta. N95 kohahdutti 2006 syksyllä ja E90 alkuvuonna 2007 , mutta sen jälkeen on ollut hiljaisempaa. N82 ja N77 N78 ovat toki hyviä puhelimia, mutta mullistavina niitä ei voi pitää.
Olen taipuvainen veikkaamaan iPhonella vahvaa menestystä Suomessa, osin sen takia, että Nokialla ei ole mallistossa samanlaista wow-puhelinta. Tekniikkafriikkien ohella iPhone voi löytää aivan uusia kuluttajaryhmiä. En olisi ollenkaan hämmästynyt, jos iänikuisten 3310:n 5140:n tai 1100:n jälkeen ikäihmisen taskusta löytyisikin iPhone 2.0.
Déjà vu
Wikipedian mukaan Déjà vu suomennetaan entiselämykseksi. Se tarkoittaa tuttuuden tunnetta; jotain tilannetta, jonka on kokenut aiemmin. Minulle nyky-Nokian meno toi déjà vun neljän vuoden takaa.
Vuoden 2004 alkuun mennessä Nokia oli vienyt läpi mittavan organisaatiouudistuksen, jolla yritys halusi vastata paremmin markkinoiden haasteisiin. Matkapuhelinyhtiön toiminta jaettiin peruspuhelimiin, multimediaan, verkkoihin ja enterpriseen.
Organisaatiomuutoksen pyörteissä ei kukaan kuitenkaan seurannut riittävän tarkasti mitä oli tapahtumassa markkinoilla ja miten kuluttajien odotukset muuttuivat. Aasialaiset valmistajat napsivat markkinaosuuksia edistyksellisillä simpukkapuhelimilla, ja yhtäkkiä Nokian tuotevalikoima näytti pahasti vanhentuneelta. Markkinaosuus lähti vuoden 2004 keväällä laskuun ja valahti alimmillaan noin 30 prosenttiin.
Nokialla oli tuotevalikoimassaan muutamia teknisesti kilpailukykyisiä puhelimia kuten 6230, mutta simpukkavalikoima oli olematon. Keväällä 2004 markkinoille tullutta simpukkapuhelinta 7200:aa oli ajateltu kapean kuluttajaryhmän tuotteeksi, mutta siitäkin tuli jonkinlainen menestys, kun muutakaan ei ollut valikoimissa.
Nokian puhelinten euromääräinen myynti laski edelliseen vuoteen verrattuna. Nokia lähti puolustamaan markkinaosuuttaan aggressiivisilla hinnanalennuksilla, mikä rokotti puhelinten voittomarginaalit alle puoleen entisestä. Tuotevalikoiman aukkoja kevätkesällä 2004 ei yksinkertaisesti pystytty muutenkaan korjaamaan. Kovalla työllä mallisto saatiin ajanmukaisesti ja markkinaosuus lähti kasvuun seuraavien kuukausien ja vuosien aikana.
Saattoi olla, että vuoden 2004 kriisi oli yksi edellytys Nokian kehitykselle samaan tapaan kuin vuonna 1995 koettu logistiikkakriisi oli. Yritys käänsi vaikeudet ylivoimatekijäksi.
Mutta ollaanko nyt tultu takaisin vuoden 2004 tilanteeseen. Ehkä ei sentään, mutta jotain yhdenmukaisuutta keväässä 2004 ja 2008 on. Nytkin Nokiassa on viety läpi mittava organisaatiouudistus. Nokia on myös jäänyt kilpailijoistaan jälkeen yhdessä viime aikojen tärkeimmässä trendissä: Kuluttajat haluavat kosketusnäytöllisiä puhelimia, joiden käyttöliittymä tuottaa elämyksiä. Tällaista mallia ei Nokialla ole.
Kyse ei ole vain IPhonesta, jonka seuraava sukupolvi julkaistaan muutaman viikon sisällä. HTC:n Diamond varustettuna vga-näytöllä ja TouchFlo 3D-käyttöliittymällä näyttää upealta, Sony Ericssonin Xperia X1 varasti huomion Barcelonan GSM-messuilla. LG KF700 on sekin edistyksellinen kosketusnäytöllinen matkapuhelin. Samsungillakin on omat kosketusnäytölliset puhelimensa. Nokialla ei ainoatakaan.
Nokia on kertonut tuovansa markkinoille kosketusnäytöllisiä puhelimia, mutta tietoja niistä on tihkunut vähänlaisesti. Netissä huhuiltu Nokia Tube ei ole saanut innokasta vastaanottoa. iPerformer -puhelimestakin on puhuttu, mutta koodinimen lisäksi siitä ei tiedetä mitään.
Pelkän kosketusnäytön tuominen S60 sovellusalustalle ei todennäköisesti riitä, sillä kosketusnäytön lisäksi kuluttajat haluavat wow-elämyksiä. En tiedä, onko wow-efektin tuominen Symbian-käyttöjärjestelmän päälle mahdollista tai mahdotonta, mutta ainakin Sony Ericsson hylkäsi Symbianin Xperia X1:n kohdalla ja siirtyi käyttämään Windows Mobilea. Näin siitäkin huolimatta, että Sony Ericssonilla on pitkä kokemus kosketusnäytön tuomisesta Symbian-puhelimiin.
Uusia puhelimia odotellessa Nokia on käyttänyt samaa asetta kuin neljä vuotta sitten. Hintoja on pudotettu rajusti. Saksan markkinoilla kaikkien Nokian älypuhelimien hinta on painunut alle 500 euron. N95:n hinta on noin 340 euroa ja Suomessakin sen hinta on pudonnut alle 400 euron. N95 hinta laski kotimarkkinoilla maaliskuun lopulla ja uudestaan toukokuussa. Myös muiden mallien hintoja on pudotettu.
Hinnanalennukset takaavat Nokialle hyvän kysynnän S60-älypuhelimille vielä pitkäksi aikaa, sillä ne ovat hintaansa nähden edelleen kilpailukykyisiä. Mutta jos osti N95:n viime kesänä 750 eurolla ja haluaisi vaihtaa puhelimen uuteen samanhintaiseen puhelimeen, pitää katseet suunnata muiden puhelinvalmistajien valikoimiin. Keväällä esitellystä N96:sta ei yksinkertaisesti ole seuraajaa N95:lle.
Vuoden 2004 simpukkakriisi jäi lopulta lyhytaikaiseksi, ja näin voi olla Nokian kosketuspuhelinongelmankin kanssa. Symbian on kertonut tuovansa Screenplay-tekniikkaa käyttöjärjestelmäänsä, mikä mahdollistaa käyttöliittymässä olevat näyttävät animoinnit ja 3D-pyöritykset. Tänä vuonna tällaisia puhelimia tuskin kuitenkaan tulee markkinoille.
Joka tapauksessa Nokia ei ole enää trendien luoja vaan niiden seuraaja. Seuraaminenkin riittää menestykselliseen liiketoimintaan, jos sen tekee tehokkaasti. Sen Nokia on osoittanut hallitsevansa.
UPDATE 27.5. Kappas, Tero Kuittinenkin teki samanlaisen havainnon. Vuoden 2004 tunnelmissa eletään.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=12214&sort=false
Nokia 6300i
Nokian suosikkimalli 6300 on päivittynyt matkapuhelinjargonilla ilmaistuna ruiskuversioon eli mallinumero on saanut i:n loppuun. Version myötä puhelin on saanut muutaman isomman ja monta pienempää parannusta.
Nokia näyttää hehkuttavan eniten puhelin VoIP -ominaisuuksia. Wlan puhelimesta löytyy ja VoIP protokollista tuetaan SIPiä. En tiedä, pystyisivätkö operaattorit asentamaan puhelimeen myös UMA:n, mainintaa siitä ei ainakaan näkynyt. Skypeä ei puhelimeen myöskään taida saada.
Strategiset mitat puhelimella ovat ennallaan. Paino on kasvanut pari grammaa, mutta koko on edelleen 107 x 44 x 13 mm. Näyttö on tuttu kaksituumainen ja resoluutio 240×320 pikseliä. Puhelin toimii kolmitaajuudella. 3G:tä siinä ei ole vaan nopein datayhteys kännykkäverkossa on edge.
Sisäistä muistia on tarjolla 30 megatavua, kun edeltäjässä tallennustilaa oli 9 megatavua. Puhelimesta löytyy tukea 4 gigatavun muistikorteille, kun aiemmin tuettiin kahden gigan kortteja.
Puhelimen ominaisuuksiin kuuluu myös MP3-soitin, radio, 2 megapikselin kamera, stereo Bluetooth -tuki. Flash Lite on päivittynyt versioon 3.0.
Forum.Nokian sivujen mukaan puhelimessa ei ole tukea PoC:lle (Push-to-talk over Cellular) niin kuin edeltäjässä oli. Jos tämä pitää paikkansa, niin Nokia näyttää heittäneen pyyhkeen kehään tälle tekniikalle. Toinen kuopattu tekniikka näyttäisi olevan Visual radio eli FM-radion laajennus dataverkon kautta.
Java-API:en tuki näyttää kasvaneen edellisestä mallista. Käytännössä kai nuo API:n mahdollistavat entistä monipuolisempien java-sovellusten lataamiseen puhelimeen.
Nokia mainostaa puhelimeen valmiiksi ladattua Widsets-sovellusta. Puhelimessa on esiasennettuna myös Opera Mini ja Nokia Maps.
Puheaikaa 6300i:lle luvataan 3,5 tuntia. VoIP:n kautta puhetta riittää kolmeksi tunniksi.
Tuetut audiomuodot: AAC, AAC+, eAAC+, MP3, MP4, WMA, AMR-NB, AMR-WB, Mobile XMF, SP-MIDI, MIDI Tones (poly 64), True tones
Videoformaatit: 3GPP formats (H.263), Flash Video, H.264/AVC
Apua ! Suoratoistossa ongelma
Nyt on pakko lainata omaa blogikirjoitusta elokuulta. Kirjoitus koski Nokian tuloa operaattoreiden kilpailijaksi.
Kun kaupungin mummo tai pappa ihmettelee (ok, asenteellisesti valittu esimerkki!) , miksei Nokian nettikaupasta ostettu "Uralin Pihlaja" soikaan kännykässä, niin miten asia selvitetään niin, että mummo tai pappa saa Pihlajat soimaan ja on vielä tyytyväinen Nokialta saamaansa palveluun. Siinäpä haastetta kännyköiden valmistajalle.
Minulle kävi juuri niin kuin edellä mainitsemalleni kaupungin papalle. Innostuin Nokian Musiikkikaupan 
tarjoamasta mahdollisuudesta kuunnella musiikkia suoratoistolla. Kympillä kuukaudessa voin kuunnella tietokoneella niin paljon kuin haluan kahden miljoonan kappaleen valikoimasta.
Mutta kun en voi. Palvelu ei toimi tietokoneessani.
Kun valitsin ensimmäisen kuunneltavan kappaleen suoratoistoon, niin Musiikkikauppa valitti, että uudelleenlisoinsoinnissa on ongelma. En mielestäni ole lisensoinnut palvelua kuin yhden kerran, mutta ohjelman mielestä olin jo uusimassa lisenssiä.
Tutkin Nokian musiikkikaupan sivuilta toimintaohjeita. Ohjeita oli paljon, mutta apua niistä ei ollut.
Asensin uusia suojauskomponentteja Media Player 11:een, nimesin uudelleen tietokoneelta DRM-kansion, pudotin palomuurin asetuksia, käynnistin selaimen ja tietokoneen uudelleen, luin vieä kerran Nokian ja Microsoftin ohjeita. Geir Rönnigin kappale ei vaan kuulu ämyristä.
Lopulta tuskastuin niin, että peruutin tilausjaksoni ja maksoin vain yhdestä kuukaudesta kymmenen euroa. Voi olla, että ongelmaan olisi yksinkertainen ratkaisu, en vain löydä sitä.
Nokian musiikkikauppa on vielä beta-vaiheessa, joten ongelmiin osasin varautua. DRM-tekniikan soveltamisessa on varmasti omat haasteensa. Toivoin kuitenkin, kuluttajapalvelumarkkinoille rynnivä Nokia tarjoaisi sellaista asiakaspalvelua, mitä monesta nettifirmasta ei saa. Että sähköpostiin vastataan ja yritetään asiakasta ratkaisemaan ongelma.
Liian monet yritykset ovat valinneet sen linjan, ettei ensimmäiseen tai toiseen asiakaspalautteeseen reagoida ja odotetaan, että asiakas sinnikkäästi yrittää hakea ongelmaansa ratkaisua netistä, tuttavilta tai muualta. Vasta kolmannen tai neljännen kiukkuisen kirjeen jälkeen tapahtuu jotain.
Mailia laitoin Nokialle musiikkikaupan palautesivujen kautta lauantaina. Nyt on tiistai, eikä palautelomakkeen kautta ole tullut edes automaattiviestiä. Taidan jäädä kympin tappiolle.
UPDATE: Pari sähköpostia lisää, pitkä ja kallis puhelu Nokia Careen ja viikkojen odottelu tuotti tulosta: Sain palveluun käyttämäni kympin takaisin. Uudistin saman tien tilauksen, ja nyt suoratoisto toimii ongelmitta.
DVB-H vs IPTV-HD
Netissä on laajalti uutisoitu, että Nokian osittain kehittämä DVB-H on saanut Euroopan Unionissa virallisen standardin aseman. Käytännössä se tarkoittaa, että jäsenmaat ovat velvollisia edistämään nimenomaan DVB-H:tä kansallisissa mobiilitelevisiohankkeissa, eikä kilpailevissa standardeilla ole jalansijaa mantereella. DVB-H:llä pyritään valloittamaan maailma niin kuin aikanaan kävi gsm:n kohdalla.
EU:n tiedotteessa arvioidaan, että mobiili-TV:n markkinat voivat kasvaa 20 miljardiin euroon vuoteen 2011 mennessä ja palveluilla on maailmanlaajuisesti 500 miljoonan asiakkaan tilaajakanta.
Luvut ovat huimia verrattuna siihen aneemiseen tilanteeseen, mikä mobiilitelevisiolla on nyt. Suomessa käyttäjiä ehkä muutamia tuhansia, tarjontaa ei oikein ole, eikä paljon puhelimiakaan.
On jokseenkin yhdentekevää, tapahtuisiko DVB-H:n maailmanvalloitus 2011, 2012 tai 2013, jos sellainen todella tapahtuisi, mutta epäilen ettei mobiilitelevisio lyö itseään koskaan läpi Euroopassa.
Mobiilitv ei ole kuluttajien näkökulmasta riittävän vetovoimainen palvelu. Kuluttajat eivät maksa siitä, että voivat tihrustella televisio-ohjelmia 2-3 tuuman näytöltä.
Vakavimpana haasteena mobiilitelevisiolle pidän internetpohjaisen television eli iptv:n menestyskulkua. Uskon vakaasti, että tästä vuodesta tulee IPTV:n läpimurtovuosi Euroopassa. Ranskassa IPTV on ollut suosituksi, kun laajakaistayhteyksien tarjoajat ovat paketoineet sen osaksi palvelutarjoomaansa. Näin käy myös muualla. Laajakaistayhteys kasvaa luontevasti Triple Payksi.
Kuluttajat haluavat maksaa siitä, että he saavat HD Ready – televisioihin teräväpiirto-ohjelmaa. Perinteisillä kanavilla tätä mahdollisuutta ei ole, jo senkin takia, ettei antenniverkossa ole HD-standardia Euroopassa. IPTV-HD pystyy murtamaan tämän esteen.
Kuluttajille voidaan tarjoamaan kymmeniä ellei satoja HD-kanavia. Tähän asti pullonkaulana on ollut nopean tiedonsiirtoyhteyden puute, mutta tämä rajoite on pian poistumassa kun kuituverkkoa vedetään taloihin ympäri Eurooppaa. Myös pakkausteknologia kehittyy koko ajan.
Joissain yhteyksissä mainitaan, että teräväpiirtotelevisio edellyttää 18 megabitin tiedonsiirtonopeutta, joidenkin mielestä 6 megabittiä riittää kohtuutasoiselle teräväpiirrolle. Laboratorioissa päästäneen välittämään teräväpiirtokuvaa vaivaisella 4-5 megabitin nopeudella. Siis 8 megabitin ADSL-yhteys riittää teräväpiirrolle, kuituyhteys on lisäplussaa.
Jos aiemmin mobiilitelevision ja nykyisen digitelevision kuvan laadussa ei olekaan suurta eroa, niin ero kasvaa sietämättömäksi IPTV-teräväpiirron yleistymisen myötä. Samalla television katsominen sirpaloituu yhä useammalle kanavalle.
Kun kuluttajat ostavat tilausvideoita ja maksullisia kanavia netin kautta, rahaa ei jää käytettäväksi kännykkään hankittaville mobiilitv-kanaville.
Mobiilitelevisiota vastaan puhuu myös digisovittimien tallennusmahdollisuus. Tanssii tähtien ohjelmaa -ei tarvitse tihrustella kännykän ruudulta, vaan sen voi tallentaa digisovittimelle tai nettiin ja katsoa ohjelman myöhäisempänä ajankohtana. Tallennuksen ohjaaminen onnistuu tarvittaessa kännykällä.
Televisioyhtiöt eivät enää usko mobiilitelevisioon, eivät ehkä valmistajatkaan. EU pitää yllä mobiilitv-optimismia, viran puolesta.
Nokia Kanavat päivittyi beta 4:een
Nokia jatkaa edelleen Kanavat-mediaselaimen kehitystyötä. Ohjelmahan tuli jakeluun jo kolme vuotta sitten, mutta sai tuoreeltaan kovaa kritiikkiä mm. liian suuresta tiedonsiirtokulutuksesta. Ohjelman kehitystyö tuntui olevan välillä hyllyllä, kunnes viime vuonna sovelluksesta julkaisiin uusia kehitysversioita. Joulukuussa julkaistiin beta versionumeroltaan 3 ja tuolloin kerrottiin, että nelosversiokin ehtisi jakeluun vuodenvaihteeksi.
Nelosversio näyttää kuitenkin tulleen jakeluun vasta nyt. Ohjelman kotisivuilta (www.nokia.com/betalabs) ei vielä näkynyt mainintaa uudesta versiosta, mutta kun kolmosversion käynnisti puhelimessa, niin ohjelma ehdotti uuden version lataamista. Lataaminen vanhan version päälle sujui ilman ongelmia.
Mikä Kanavat-sovellus sitten on ? Se on kännykkäohjelma, jonka avulla voi seurata muutaman kymmenen tiedotusvälineen sisältöä kännykän ruudulle sovitetussa muodossa. Eniten tiedotusvälineitä on Suomesta, mutta kansainvälinen tarjonta on vielä vaatimatonta.
Betan nelosversion tuomia muutoksia on ainakin käyttöliittymäkielen vaihtuminen suomeksi. Fonttikokoa pystyy nyt myös säätämään. Pienimmillään fontin x-koko vaikutti silmämääräisesti olevan 2,2 tuuman näytöllä luokkaa 1 milliä, mikä teki lukemisen työlääksi. Seuraavaksi pienin koko vaikutti ainakin omille silmille käyttökelpoiselta.
Videotarjontaakin on tullut kuvien ja tekstien lisäksi. Varsinaisia videopalveluja ovat Medeo ja FreeBe TV, minkä lisäksi videoita näkyi olevan Ylen sivuilta. Jos en ihan väärässä ole, niin striimattuja videoita lähetetään sekä 3gpp-muodossa että RealVideoina.
Näistä RealVideot näyttävät melko hyvälaatuisilta ja 3gpp-videot olivat tyypillistä mössöä. FreeBe:n ja Medeon videot näyttivät pätkivän noin kerran viidessä sekunnissa. En tiedä, hienosäädettiinkö videoiden laatua pitkäperjantain ja lauantain välisenä yönä, mutta ainakin perjantai-illalla videot pätkivät niin paljon, että niiden katsominen 6290:lla oli mahdotonta. Lauantaiaamuna laatu oli parempi, vaikkakin pätkiminen edelleen häiritsi katselua.
Juttuja pystyy nyt vierittämään nopeammin 2- ja 8 -näppäimillä, mikä on selvä parannus edelliseen.
Mainokset pomppivat vanhaan tapaan Kanavat-sovelluksen alalaidasta esille, eli erittäin ärsyttävästi. Mainokset olivat linkkejä webbisivuille, kun järkevämpää olisi esittää mainostekstitkin Kanavat-sovelluksen sisällä. Tämä varmaankin korjataan tulevissa versioissa.
Parempaan suuntaan on menty, mutta työsarkaa betaversio 5:lle on. Edelleen toivoisi, että ohjelman käyttöliittymä olisi sulavampi, kun nykyistä versiota vaivasi pieni tökköäminen.
Ydinkysymys tietysti kuuluu, ovatko kuluttajat kiinnostuneita räätälöidystä mediaselaimesta vai riittääkö muut työkalut uutisten lukemiseen. Vaihtoehtojahan riittää: wap-sivut, Opera Mini, S60-selain, Widsets, RSS-lukijat, ja lukemattomat muut propertiaariset asiakasohjelmat.
Kanavat-sovelluksen perusidean olen tulkinnut niin, että se pakkaa tekstisisällön, kuvat, mainokset ja videot yhteen integroituun kännykälle räätälöityyn pakettiin. Tähän voitaneen tulevaisuudessa kytkeä vielä tilauspalvelut niin että kuluttaja voisi ostaa lehtiä tilausjaksoittain tai irtonumeroittain, yksittäisiä artikkeleita tai videoita.
Widsetsiin iso päivitys
Widsets-palvelu päivittyi tiistaina versioon 2.0. Ehkä merkittävin uutuus kakkosversiossa on mahdollisuus laatia puhelimessa RSS-syötteisiin perustuvia widgettejä, jos sellaista ei satu valmiina olemaan.
Uuden widgetin teko luonnistui puhelimessa helposti. Kirjasto-osioon piti syöttää nettisivun osoite ja ohjelma kaivoi sieltä linkit RSS-syötteisiin. Niistä sitten valitaan sopiva widgetin pohjaksi ja valitaan käytettävä ulkoasumalli. Voilá, työpöydälle on ilmestynyt uusi widgetti.
Harmillisesti kaikkien itse tehtyjen widgettien ikoniin ei tullut widgetin nimeä, joten työpöydällä (Dashboard) on monta samannäköistä widgettiä, eikä niiden sisältöä pysty näkemään.
Kirjasto-widgetissä näytti widgetit entistä paremmin luokiteltuina. Kirjastosta voi hakea esimerkiksi kaikkia suomenkielisiä blogi-luokkaan kuuluvia widgettejä. Kätevä ominaisuus.
Widsets-ohjelman käyttö tuntui nopeammalta kuin aikaisemmassa versiossa. Edelleenkin tietoa ladataan (1000 merkin?) palasissa, mikä tuo itse juttujen lukemiseen katkoksia.
Widgettien paikkaa pystyy nyt myös siirtämään työpöydällä.
Uusi Email-widget tukee IMAP-sähköpostia ja sisältää ilmeisestikin tuen IMAP IDLE -tyyppiselle push emailille (korjatkaa jos olen väärässä). Eli niin kauan kuin Widsets-sovellus on päällä pukataan palvelimelta uudet viestit automaattisesti widgettiin.
Puutteellisille rss-syötteille ohjelma ei tietenkään voi mitään. Niinpä Hesarinkin widgetissä näkyvät edelleen vain otsikot. Otsikkolinkin voi avata, jolloin itse juttu avautuu puhelimen selaimeen ja Widsets-sovellus sulkeutuu. Ei kovin kätevää.
Widsets-ohjelman uuden version päivitys takkusi marraskuussa ja sitä samaa se teki nytkin. Kirjastosovellus oli sekaisin (ks.kuva) ensimmäisellä käynnistyskerralla, mutta ohjelman käynnistäminen uudelleen korjasi tilanteen.
Älypuhelin jäi historiaan
Nokia näyttää kuopanneen älypuhelin-nimityksen tuotejulkistustensa yhteydessä. Viime kesänä julkistettua 6110 Navigatoria kutsuttiin lehdistötiedotteessa älypuhelimeksi, mutta tämän vuoden helmikuussa julkaistua 6210 Navigatoria nimitetään mobiilinavigointilaitteeksi.
Älypuhelin-nimitys on kieltämättä hankala, mutta en tiedä onko mobiilinavigointilaite sen parempi. Älypuhelin-nimityksen ongelma on siinä, ettei ole yhtä hyväksyttyä tapaa määritellä mikä on älypuhelin. Se pakenee kaikkia määrittelyjä.
Muuttuuko esimerkiksi iPhone tyhmästä puhelimesta älypuhelimeksi sen jälkeen kun SDK-paketti jaetaan kehittäjille ? Näinkin voisi joku vääräleuka väittää.
Monet "feature" -puhelimet ovat ominaisuuksiltaan hyvin lähellä älypuhelimia. Kameroita, mp3-soittimia, gps-toimintoja löytyy kumpaisistakin joten toimintojen perusteella ei featurepuhelimia ja älypuhelimia voi erottaa.
Selvin ero älypuhelimien ja featurepuhelimien välillä on ollut se, että edellisissä on käytetty jotain avointa käyttöjärjestelmää kuten Symbiania tai Windows Mobilea ja jälkimmäisessä puhelinvalmistajien omia suljettuja järjestelmiä. Mutta onko tässä enää perustetta jakaa puhelimia kahteen leiriin ?
Puhelinohjelmistojen kehityksessä ainakin nämä alustat lähenevät toisiaan. Käyttöliittymät ovat jo nykyisellään hyvin samankaltaisia Nokialla ja kehitystyökalutkin yhdistyvät.
Nokia on tuomassa sekä S60-puhelimiin että Series 40 puhelimiin (siis niihin tyhmiin) Microsoftin Silverlightia, joka mahdollistaa nettisovellusten kehittämisen tavallisilla Microsoftin .NET-työkaluilla. Jo aiemmin Nokia on ilmoittanut kehittävänsä sovelluksia molemmille alustoille Trolltechin työkaluilla.
Series 40 -puhelimiin eivät ulkopuoliset kehittäjät voi tehdä natiiveja sovelluksia C++ -kielellä vaan sovellukset tehdään java-kielellä ja ne toimivat omissa "hiekkalaatikoissaan", mutta eivätpä S60-puhelimien kaikki ominaisuudetkaan ole kehittäjien ulottuvilla. "Hiekkalaatikko" on niissäkin, vaikka laidat ovatkin kauempana.
Ohjelmien moniajo on ollut yksi selkeä älypuhelimia ja tyhmempiä puhelimia erottanut seikka, mutta tuleva java-ohjelmien moniajomahdollisuus hämärtää tätä rajaa.
Jossain kohtaan sanottiin, että merkittävin ero on siinä, että älypuhelimet ovat painavampia (!) kuin feature-puhelimet. Nyt tämäkin ero on kutistumassa: Esimerkiksi Nokian 6220 Classic -uutuus painaa vain 90 grammaa.
Jos älypuhelin ei ole osuva nimitys ja mobiilinavigointilaitekin on turhan hieno, niin millaisia vaihtoehtoja löytyy?
N-sarjan puhelimien kohdalla puhuttiin alussa multimediapuhelimista, mutta jossain vaiheessa ne muuttuivat multimediatietokoneiksi. Tämä nimitys saattaa viedä asiaa tuntemattoman kuluttajan harhaan. Vaikka multimediatietokoneiden käytössä puhelujen soittamiseen kuluu vain pieni osa kokonaisajasta, on se kuitenkin ydintoiminto, jonka ympärille laite rakennetaan. Alkuperäinen nimitys multimediapuhelin tuntuu siis perustellummalta.
Muitakin nimityksiä puhelimen näköisille vempaimille löytyy.
6220 Classicia Nokia kutsuu mobiililaitteeksi. Tämäkin nimitys on kankea.
Nokia 7900 Crystal Prism on Nokian terminologiassa puhelin mutta Nokia 8800 Sapphire Arte on myös laite.
Osavuosikatsauksissa Nokia puhuu yhdistelmälaitteista, mutta luulen että aika harva tietää, mitä silloin tarkoitetaan.
Multimediatietokoneet eivät varmasti käänny enää pelkiksi "puhelimiksi", mutta voisiko niille ja muille älypuhelimille keksiä jonkin uuden nimen ? Kulkeeko jakolinja edelleen käyttöjärjestelmän kohdalla vai löytyisikö osuvampi nimitys puhelimen toiminnoista ?
Sony Ericsson Xperia X1 vs N96
Onko joku muu sitä mieltä, että Nokian N96 jäi pahasti Sony Ericssonin Xperia X1:n jalkoihin maanantain puhelinjulkistusten mylläkässä. Nokia ratsastaa seitsemän miljoonaa kappaletta myyneen N95:n maineella, mutta ei tuo juuri mitään uutta kuluttajille.
N96:n näyttö on se sama 2,8 tuuman 240 x 320 pikseliä , joka oli N95 8GB:ssä. Sisäänrakennettua muistia on tullut lisää 8 gigatavua (nyt 16GB + 8 GB MicroSd-kortti). Puhelimessa on paljon hehkutettu DVB-H mobiilitelevisio, mutta verkon rakennustyö on pahasti vaiheessa, eikä kanavapalettiin kuulu Suomessa edes Ylen kanavat.
Nokia on antanut puhelimen verottomaksi hinta-arvioksi 550 euroa. Verojen ja tavanomaisten Suomi-lisien jälkeen puhelimen lähtöhinta asettunee kivijalkakaupassa 750-795 euron haarukkaan. Mutta ovatko kuluttajat todellakin halukkaita maksamaan N96:sta tällaista hintaa? Väitän, etteivät ole.
Samaan aikaan julkistettu N78 tarjoaa pitkälti samoja ominaisuuksia kuin N96, mutta huomattavasti edullisemmassa paketissa.
Entä sitten Xperia X1, joka tuntui yllättävän Nokian Anssi Vanjoenkin perinpohjaisesti. Sony Ericsson on tullut siihen johtopäätökseen, ettei Symbian UIQ-ohjelmistoalustan avulla pystytä rakentamaan vakavasti otettavaa haastajaa Nokian S60-puhelimille.
Siispä Sony Ericsson otti huippupuhelimeensa Microsoftin Windows Mobile-käyttöjärjestelmän ja tviikkasi käyttöliittymään tyylikkäät Xperia-panelit.
Xperia voi käyttää tikulla, sormilla ja kannen alta esiin nousevalla qwerty-näppäimistöllä. Youtuben videopätkissä kokonaisuus näyttää aivan erinomaiselta, eikä kokokaan ole paha (110 x 17 x 53 mm, 145 grammaa)
Kolmen tuuman näytön resoluutio on 800 x 480 pikseliä. Pikseleitä on siten viisi kertaa enemmän kuin Nokian N96-lippulaivassa.
Xperian hintaa ei ole julkistettu, mutta arvatenkin se on kova. Rahalla saa kuitenkin vastinetta kuten pökerryttävän määrän tuettuja UMTS-taajuuksia.
Nokia on lupaillut kosketusnäytöllistä puhelinta tämän vuoden jälkipuoliskolla. Ehkä sellainen julkistetaan jo huhtikuussa, ainakin paineet ovat siihen ovat kovia.
S60 Touch- puhelimilla Nokia voi kilpailla ansiokkaasti niin iPhonea, SE Xperia kuin muitakin kosketusnäytöllisiä puhelimia vastaan. Maanantaina julkistettu N96 jää kuitenkin väliajan malliksi, josta ei tule toivottua rahantekokonetta N95-sarjan jatkoksi. Eikä ominaisuuksillaan "S60 Touch" pääse yllättämään. Xperiassa on jo lähes kaikki mitä toivoa voi.
Samsungilta kilpailija N95:lle
Netin huhupalstoilla kerrotaan, että Samsung on tuomassa kovan haastajan N95:lle. G810 puhelimessa kerrotaan olevan QVGA-näyttö, HSDPA-datayhteydet, GPS, Wi-FI, MicroSD-korttipaikka, TV Out, 3,5 mm pistoke kuulokkeille, 5 megatavun kamera optisella Zoomilla ja Xenon-salama.
Mutta ei tässä vielä kaikki ;-) G810:ssä on näiden huhujen mukaan sama käyttöjärjestelmä sovellusalusta kuin N95:ssä eli S60!
S60 ja Series 60 -puhelimia on Samsungilta tullut ennenkin, mutta ne ovat enemmänkin olleet sormiharjoituksia kuin vakavia haastajia Nokian omalle mallistolle. Speksien perusteella tämä malli on ensimmäinen todella kova luu sekä N95:lle että N95 8GB:lle – jo yksistään sen takia, että Nokialla ei näissä puhelimissa ole optista zoomia. Nokialta optiset zoomit löytyvät vain N93(i):stä, mutta kameramodulissa on vähemmän pikseleitä.
Hinnaltaan G810:n kerrotaan olevan 580 euron luokkaa, eli se on N95:n perusmallia kalliimpi, mutta N95 8GB:tä halvempi.
Spekseissä miinuksena on vähäisempi värien määrä näytössä (262 000 – 16 milj.), mutta tällä ei ole kuluttajille suurempaa merkitystä.
G810 lisää osaltaan S60:n vetovoimaa operaattoreiden suuntaan, kun Nokian lisäksi hyviä S60-vaihtoehtoja tulee muilta valmistajilta. Ja tietysti on parempi, että kilpailijalta löytyy Nokian kehittämä käyttöliittymä kuin vaikkapa jokin Linux-viritelmä tai Windows Mobile.
Mutta mitä kuluttajat kilpailevasta ajattelevat N95:n kanssa kilpailevasta G810-puhelimesta?
Itsellä ainakin brändiuskollisuus laski uutisen myötä. Ei ole enää väliä, minkä valmistajan puhelimen hankkii, sillä niistä löytyy yhteneväinen rautapuoli ja täysin sama käyttöliittymä. Sen jälkeen valinnan ratkaisee pääasiassa hinta, ei enää mieltymykset yhden valmistajan käyttöliittymään.
Tietysti rautapuoltakin puhelimissa edelleen kehitetään, mutta teknologisten loikkien tekeminen on yhä vaikeampaa. Viisi megapikseliä kameramodulissa on riittävästi, eikä megapikselien lisääminen paranna kuvan laatua enää lainkaan.
N95 julkaistiin jo 2006 ja Samsung tulee markkinoille samantyyppisellä puhelimella 2008, niin siitä voisi päätellä, että Nokialla on edelleen vuoden etumatka Samsungiin. Mutta onko sillä merkitystä ? Pystyykö Nokia tuomaan tänä vuonna markkinoille uuden lippulaivapuhelimen, ja pitämään vuoden teknologista kaulaa kilpailijoihin vai ovatko kuluttajat jo täysin tyytyväisiä nykyisten lippulaivapuhelimien ominaisuuksiin. Ainakaan mobiilitv:stä ei seuraavaa hypetyksen voi odottaa.
Nokia yrittää erottautua kilpailijoista myös Ovi-sateenvarjon alle tuotavilla palveluilla. Tähän asti on hoettu, etteivät kuluttajat ole valmiita maksamaan mobiilisisällöistä vaan he maksavat yhteyksistä, ja moni epäilee, ettei Nokia pysty murtamaan tätä taikaan. Tähän asti Nokian internetpalvelujen myynti on yhtiön omankin ilmoituksen mukaan ollut vähäistä. Lattea N-Gage -pelipalvelun startti tällä viikolla ei lupaa isoja tulovirtoja mobiilipelien puolelta.
Ulkopuolisen on vaikea arvioida mitä kaikkea kaupankäyntiä G810:n osalta kulisseissa on käyty. Onhan Samsung toimittanut puhelinkomponentteja Nokialle. Uuden mallin myötä ovat ainakin muut Symbian-puhelimia tuottavat valmistajat kuten Sony Ericsson sekä Motorola entistä ahtaammassa raossa oman marginalisoituvan UIQ3-käyttöliittymänsä kanssa.
Rich Communication Suite
Nokia, Samsung, Sony Ericsson sekä muutamat puhelinoperaattorit ja verkkotoimittajat julkistivat tänään Rich Communication Suiten, joka tuo uusia ominaisuuksia kännykän perustoimintoihin.
Kännykän osoitekirjaan RCS on tuomassa precence-ominaisuuden, puhelujen yhteydessä voi lähettää videopätkiä, kuvia ja muuta multimediaa ja viestitoimintoihin tulee lisää mahdollisuuksia kuten chattailu ja viestihistorian ryhmittely.
Mielenkiintoista tämän päivän julkistuksessa on se, että laajennetut palvelut ovat tulossa käyttöön jo tämän vuoden puolella. On vielä ennenaikaista sanoa, mikä merkitys RCS-palveluilla oikeasti on.
Puhelimiin tuodaan tällaisia epävirallisia standardeja aina silloin tällöin, mutta monet niistä ovat vaipuneet melkeinpä unholaan. Monissa puhelimissa on pikayhteysnäppäin, mutta kuinka moni sitä oikeasti käyttää. Toinen vähänlaisesti yleistynyt palvelu on UMA-puhelut, jossa gsm-protokollaa kuljetetaan IP-verkon kautta. Tällä operaattorivetoisella ratkaisulla on varmaankin vähän käyttäjiä, ainakin puhelinmallisto on suppea. Nokian Visual Radio taitaa sekin olla pystyynkuollut, vaikka näköradio uusistakin puhelimista löytyy. MMS-viestitkin elivät pitkään hiljaiseloa, ja vasta aivan viime vuonna on MMS-viestiliikenne päässyt Suomessa kunnolliseen kasvuun. Jos sitten on vielä 3G-puhelut. Kuinka moni soittelee videopuheluita muutaman kokeilukerran jälkeen ja vielä lähettää videopuhelun aikana nauhoitettuja videopätkiä. Aika harva, luulen.
Kun operaattorit ovat noin vahvassa RCS-palveluissa mukana niin se viestii siitä, että jonkinlaista uutta tulonlähdettä palveluista odotetaan. Mutta kuinka moni on valmis maksamaan vaikkapa presence-ominaisuuksista jonkin latin kuukaudessa, jos Web 2.0 -nettipalvelusta näkee kartalla kaverin sijainnin ihan tarkalleen.
Nokia 3120 Classic
Nokia julkisti tänään 3120 Classic puhelimen, joka tarjoaa hintaansa (150 euroa +verot ) nähden hyvän valikoiman ominaisuuksia. Puhelimessa on kahden tuuman qvga-näyttö (240 x 320), 2 megapikselin kamera, mp3-soitin, muistikorttituki 4 gigatavuun, radio, push-email ja pikaviestin -sovellukset ja videopuhelut.
3G-tuessa kiinnitti huomiota, että tavanomaisen 2100 mHz-taajuuden lisäksi puhelimesta löytyy tukea uudemmalle 900 mHz-taajuudelle. Tätä kirjoittaessa 900 mHz-verkko ei taida olla kovin laaja, mutta myöhemmin sillä tuodaan 3G-yhteyksiä harvaanasutuille seuduille.
Puhelimella voi myös tallentaa videoita. Videoiden vga-tarkkuus (640 x 480) oli yllättävän hyvä, mutta laadusta on vielä vaikea sanoa mitään.
Kuvien perusteella puhelin on asiallisen näköinen. Voisi veikata, että tämä malli löytyy ensi syksynä aika monen peruskoululaisen taskusta.
Puhelimessa on odotetusti Series 40 -käyttöjärjestelmä. Puhelin on "semiohut" eli 13,4 milliä ja painoa 85 grammaa. Puhelin tulee myyntiin huhti-kesäkuussa.
N-gage First Access toimii 6290:lla
Kovin kauan ei N-gage -mobiilipelipalvelu saanut olla hakkeroinnilta rauhassa. Nokia julkaisi palvelun maanantaina – muutaman kuukauden myöhässä alkuperäisestä aikataulusta -, mutta ei kulunut montakaan tuntia, kun keskustelufoorumeilla ilmestyi linkkejä hakkeroituun N-gage -sovellukseen.
(UPDATE: Ilmeisesti kovin vaikeaksi ei "hakkerointia" ole tehty…)
N-gage.com :sta saatava sovellus toimii vain N81:ssä ja N81 8 GB:ssä, mutta hakkeroitu versio tuo pelit muihinkin S60 -puhelimiin. Kun N-gagen blogissa pyydettiin, ettei tuohon epäviralliseen versioon linkattaisi, niin enpä suoraa linkkiä tähän laita. Mitään tukea tuolle hakkeroidulle versiolle ei tietenkään ole saatavissa.
N-gage -sovellus asentui 6290:lle ilman ongelmia, eikä se mikään ihmekään ole, sillä sekä puhelimen softa että tekniikka on yhteneväinen N81:n kanssa.
Kun sovelluksen oli asentanut puhelimeen, saattoi puhelimeen ladata demoversioita N-gagen sivulta. Ladattavia pelejä olivat Hooked On: Creatures of the Deep, Space Impact Kappa Base ja System_Rush Evolution.
Näistä Creatures of the Deep julkaistiin jo vuonna 2006, joten melkein kaksi vuotta vierähti, ennen kuin peli löysi tiensä puhelimeen. Odotuksen väärtti tämä kalastuspeli ei ole, mutta hyvä että se vihdoinkin on pelattajien ladattavana.
Oikeastaan en innostunut mistään pelistä lainkaan, niissä ei ollut sellaista viehätystä kuin ensimmäisen sukupolven N-gagen parhaissa peleissä.
Jotain myönteistä kuitenkin:
Space Impactin ja System Rushin grafiikka oli itse asiassa aivan kelvollista. Olin odottanut, että grafiikka kärsii laitetason 3D-kiihdytyksen puutteesta, mutta toimi 3D-grafiikkakin oli softakiihdytettynäkin. Creatures of The Deepin grafiikka oli kyllä rumaa pikselimössöä ja olisi ehdottomasti hyötynyt 3D-kiihdytyksestä. Nyt jäi Wow-kokemus saavuttamatta.
N-Gage sovelluksen online-osastoa en viitsinyt kokeilla, joten se puoli jää myöhempään arvioon.
N-Gagen pelikirjasto näyttää tällä hetkellä aika vaisulta. Toivottavasti siihen pystytään puhaltamaan uutta henkeä. Pelien suunnittelussa pitäisi myös vähentää valikoita. Nyt peleissä aikaa vierähti liikaa erilaisten valintojen tekemiseen.
Idea: MyKapula -tempaukset
Widsets-palvelun markkinointitiimi jalkautui hiljattain Kampin ostosparatiisiin esittelemään Widsets-widgettejä ja erityisesti YTV:n widgettiä. Blogissa kerrotaan, että monta ihmistä poikkesi tutustumaan palveluun, mutta blogin kuvan perusteella suoranaista yleisöryntäystä ei ollut.
Vastaava Nokian kamerapuhelimien käyttöön ja valokuvien tulostukseen opastava tempaus oli pari vuotta sitten kauppakeskus Myllyssä. En sielläkään mitään yleisöpaljoutta nähnyt, ja kuvia sai näppäillä kaikessa rauhassa.
Saattaa olla, että monet vierastavat promootioständeihin piipahtamista, koska ensimmäinen ajatus on, nyt minulle yritetään myydä jotain, mitä en halua ostaa, vaikka – kuten Widsets-tapahtumassa oli asianlaita – suoraa kaupankäyntiä ei paikalla tehdä.
Pikemminkin promootiotapahtumassa on kyse siitä, että ohikulkijoita opastetaan palvelujen käyttäjiksi ja sitten toivotaan, että nämä palvelusta innostuneet vievät tietoisuutta eteenpäin puskaradion kautta. Promootiolla yritetään ylittää yksi kynnys, joka palvelujen yleistymiselle on.
Uskoakseni jonkinlaiselle kädestä pitäen -neuvonnalle olisi paljonkin kysyntää, sillä niin monimutkaisia vempaimia uudet puhelimet ovat. Neuvontaa tietysti tarjoavat valmistajat ja matkapuhelinoperaattorit sekä puhelinpalvelussa että kivijalkaliikkeissä, mutta ne enemmänkin keskittyvät ongelmien ratkaisemiseen kuin uusien mahdollisuuksien esittämiseen.
Jos haluaa tietää miten Youtube-videoita voi katsella puhelimella saa varautua matkapuhelinfoorumien ja blogien selaamiseen ja ahkeraan googletukseen. Kukaan ei kauppakeskuksen ständillä ole kertomassa, että on olemassa emTube-ohjelma, jolla videoiden katselu onnistuu Nokian älypuhelimilla.
Mutta voisiko kysyntää olla käyttäjien ylläpitämille promootiotilaisuuksille. Jotain tällaista on Nokian S60 Agents-ohjelmassa, mutta Suomessa sitä ei ainakaan vielä ole lanseerattu.
Ideoin äkkipäätä MyKapula ;-) -nimellä kulkevan tapahtuman, jossa käyttäjät esittelisivät kauppakeskuksissa, kahviloissa, marttojen kokouksissa, messuilla, yritystilaisuuksissa ym. tapahtumissa ohikulkijoille omia puhelimiaan ja kertoisivat millaisia palveluja he löytäneet puhelimeensa. Palvelujen käyttämistä näytettäisiin ohikulkijoille ja samalla ohikulkijat voisivat kysyä neuvoja kännykkäpulmiinsa. (Esittelijöiden perusosaaminen voitaisiin ennen tapahtumaa varmistaa vaikkapa jollain kyselylomakkeella.)
Idea olisi se, että jokainen käyttäjä kertoisi omista ratkaisuistaan rehellisesti ja edustaisi vain itseään. Siispä operaattorin ja puhelinvalmistajankin palkollinen voisi olla esittelemässä hyviksi kokemiaan palveluita, kunhan ei peittele identiteettiään.
Miksi kukaan sitten olisi kauppakeskuksessa esittelemässä emTubea ja neuvomassa ohikulkijoille miten sähköpostiasetukset ladataan puhelimeen. Jos tällaiset tempaukset saisivat sponsoreita, voisivat ständillä seisovat saada pullakahvit vaivanpalkaksi. Tällaisiin tapahtumiin voitaisiin yhdistää myös hyväntekeväisyyttä eli neuvoja vastaan ohikulkijat voisivat vapaaehtoisesti laittaa muutaman kolikon vaikkapa Punaiselle ristille. Insinööriopiskelijoiden joukko voisi tapahtumalla kerätä rahaa omille kekkereilleen.
Olennaista kuitenkin olisi, että kaikki perustuisi vapaaehtoisuuteen, eikä kukaan saisi promootiotyöstään mitään suoraa rahallista korvausta.
Tein tästä aiheesta pienen (2 kysymystä !) kyselyn Surveymonkeyyn. Jos vastauksia tulee tarpeeksi, niin julkaisen tulokset blogissa. Vastaajien ip-osoitteita ei kerätä. Toivottavasti moni kerkiää vastaamaan.
Lisää Trolltech-kaupasta
Blogosfäärissä on kovasti arvuuteltu Nokian Trolltech-hankinnan taustoja. Ostaako Nokia norjalaisfirman sen takia, että se on kiinnostunut Qt-tekniikasta, jolla sovitetaan ohjelmia eri käyttöjärjestelmiin vai onko se enemmän mobiilin Linuxin eli tässä tapauksessa Qtopian perään. Mielenkiintoinen kysymys on se, mitä Nokia tekee ostoksen jälkeen omalla nettitableteissa käytetylle Maemo-alustalleen.
Nokian edustajien lausuntojen mukaan Trolltech-ostos ei torppaa Maemon tulevaisuutta, mutta mitä muutakaan voi todeta tässä vaiheessa kun koko yrityskauppaa ei ole tehty.
Nokian Kai Öistämö totesi haastattelussa, että Nokian nettitabletit perustuvat jatkossakin Maemoon. Ari Jaaksi jatkaa blogissaan samalla linjalla: "Nokia’s intention to acquire Trolltech is a good news to maemo, too. Nokia has now more technology alternatives to use and a wider outreach to open source communities."
Hmm. Näin Linux-ummikkona ajattelen, että jos kerran Nokian Ovi-portaalin komponentteja pystyy porttaamaan helposti Qtopia-pohjaisiin nettitabletteihin, niin mihin tätä Maemoa tarvitaan. Eikö olisi suoraviivaisempaa tehdä nettitabletit suoraan Qtopialle ? Ehkä tukea Maemolla löytyy vielä pari vuotta kun nykyisellä tiekartalla olevia laitteita valmistetaan, mutta miten on kahden-kolmen vuoden kuluttua. Tietysti voi olla niinkin, että tätä QT:tä portataan Maemolle ja Nokian ohjelmistoa pukataan sen jälkeen Maemolle. Veikkaan kyllä edellisen vaihtoehdon puolesta.
Ehkä kaikkein mielenkiintoisin oli Kai Öistämön toteamus, että yritysosto lisää Nokian S60 ja Series 40 ohjelmistoalustojen kilpailukykyä. Tämähän tarkoittaa sitä, että Nokia tuuppaa samasta c++ -ohjelmakoodista automaattisesti versiot S60:lle ja Series 40:lle. Jolloin pienellä mielikuvituksella avautuu eteen sellainenkin visio, että OVI-palveluja tulee saataville myös Series 40-puhelimiin. Java-sovellusten sijaan käytetään nopeampia Qt:llä tehtyjä sovelluksia. Saman tien voidaan portata nykyistä Webkittiin perustuvaa selaintakin Series 40 -puhelimille…
Eli Qt-ostos olisi se liima, jolla Nokian kunnianhimoinen internet-strategia toteutetaan – ei vain älypuhelimissa – vaan myös 60 euron hintaisissa peruspuhelimissa. Nokia aikoo todellakin viedä netin neljän miljoonan miljardin käyttäjän ulottuville.
Kaiken muun hyvän lisäksi Trolltech-ostos on isku vasten Motorolan kasvoja. Jaloilleen pudonnut amerikkalaisyhtiöhän on käyttänyt Trolltechin tekniikkaa Linux-puhelimissaan. Jatkossa tämän toimittajan strategiavalinnat ovat täysin kilpailijan käsissä. Ei käy kateeksi Motorolan puhelinpomoja.
En ole nähnyt Qt:ssä olevan tukea Symbian-puhelimille puhumattakaan Series 40-puhelimille, mutta kaipa sellaista on jossain luonnosteltu. Windows Mobile -puhelimille tekniikkaa on tuotu demomielessä. Jos vielä jatketaan villien spekulaatioiden linjalla, niin Trolltech-ostoshan voisi mahdollistaa Ovi-palvelujen tuonnin Nokian puhelimien lisäksi Windows Mobilelle ja ehkä muille Symbian-puhelimille. Laitevalmistajilla tähän tuskin on halua, mutta ehkäpä operaattorit voisivat siitä olla innostuneita, jos ne saavat hyvän siivun Nokian nettipalvelujen tuotosta. Hmm.
Trolltech-ostos vaikuttaa siis aivan loisto-ostokselta, eikä hintakaan ole paha. Se on suhteessa Nokian liikevoittoon samaa luokkaa kuin kännykän ostaminen on keskituloiselle palkansaajalle. Muutaman päivän palkka. On Nokia kovassa iskussa.
S60:n seuraavassa versiossa Wow-efektejä
Nokian älypuhelinten ohjelmiston seuraava versio julkistettiin lähes vuosi sitten eli helmikuussa 2007.
Version S60 3rd edition feature Pack 2:n mukaisia puhelimia ei vielä ole julkistettu, mutta yleisesti odotellaan, että ensimmäiset puhelinmallit julkistettaisiin helmikuussa Barcelonassa 3GSM-tapahtumassa.
Voin olla täysin väärässäkin, mutta niukoista pressimateriaaleista päätellen Applen iPhonella on ollut vaikutusta uuden version kehitystyöhön käyttöliittymän osalta. Alkuperäisissä pressitiedotteissa ei nimittäin painotettu käyttöliittymän efektejä niin kuin uudemmissa dokumenteissa. Tämän vuoden alussa S60.com -sivuilla kerrotaan, että ohjelmia avattaessa, suljettaessa tai sovellusta vaihdettaessa kuluttaja näkee "siirtymäefektejä". FP2:n melko tuoreita ruutukaappauskuvia löytyy esimerkiksi täältä.
Tässäpä vielä kertauksena, mitä Feature Pack 2 tuo Nokian älypuhelimiin.
- Web Run-Time = webbiwidgettejä
- Open C – ohjelmointikieli
- Multimediatiedostojen toisto voidaan aloittaa niiden latauksen aikana.
- SMS/MMS valitaan automaattisesti sisällön mukaan. Viestin kirjoitusta aloitettaessa ei tarvitse päättää, kummantyyppinen viesti on. Manuaalisesti voi pelkän tekstiviestin lähettää MMS:nä.
- Hi speed USB -yhteys
- Active Desktopissa (suomennos unohtui…) kuvakkeet vaaka- ja pystysuorassa. Aloitussivulle voi ladata rss-uutisvirtaa.
- Operaattorit voivat tuoda omia palvelujaan räätälöityjen valikkonäppäimien alle.
- Wallpaperissa voi esittää diakuvia omalta puhelimelta.
- Soittajan kasvot koko ruudussa, kun puhelin soi.
- Pohjalla Symbian 9.3 -käyttöjärjestelmä
- Puhelimen muistin ja SIM-kortin osoitekirja samassa näkymässä.
- Ajastetut profiilit
Musiikkikysely : Musavideoista ei haluta maksaa.
Blogin kyselyyn kännyköistä ja musiikista tuli 43 vastausta. Tässä keskeisiä tuloksia.
Yksi selkeä tulos kyselystä oli se, että vain harva on valmis maksamaan puhelimeen ladattavista musiikkivideoista. Musiikkivideoiden myyntisuunnitelmista vihjaisivat Universal Musicin edustajat joulukuussa Nokian Comes with Music -julkaisun yhteydessä.
Vain 9 prosenttia vastaajista maksaisi musiikkivideoista yli 0,50 euroa. 72 prosenttia ei maksaisi videoista mitään vaan tyytyisi Youtuben tarjontaan. 19 prosentin mielestä 0,25-0,50 euroa olisi musiikkivideoista sopuhinta.
Vastaajista 42 prosenttia ei ole kuunnellut musiikkia puhelimella lainkaan tai kokeillut sitä vain muutamia kertoja. Monet pitivät puhelimien käyttöliittymiä hankalina musiikin kuunteluun eivätkä kaikki ole tyytyväisiä puhelimien äänenlaatuun.
Päivittäin musiikkia kuuntelee vastaajista 5 prosenttia ja vaihtoehdon "monta kertaa viikossa" valitsi 23 prosenttia. Kerran viikossa musiikkia kuuntelee niin ikään 23 prosenttia vastaajista.
8 prosenttia vastaajista (niistä jotka kuuntelivat musiikkia puhelimella useammin kuin muutaman kerran kuukaudessa) kertoi ostaneensa musiikkia suoraan puhelimeen operaattoreiden tai muiden palveluntarjoajien palveluista. 16 prosenttia kertoi hankkivansa musiikkia nettikaupoista. Yleisin tapa siirtää musiikkia puhelimeen oli valita se tietokoneen muistista – näin vastasi 81 prosenttia. Eräs vastaaja huomautti, ettei vaihtoehtojen joukossa ollut vaihtoehtoa siirtää musiikkia puhelimien välillä p2p -verkossa.
Nettimusiikissa sopiva hinnan kohdalla vastaukset jakaantuivat tasaisesti. 30 prosenttia vastaajista katsoi, että musiikki voi maksaa vähintään euron kappaleelta, mutta kannatusta oli niin 0,20 euron, 0,40 euron kuin 0,60 euron hinnoille.
Vastaukset jakaantuivat myös kun kysyttiin, kuinka paljon vastaajat ovat valmiita maksamaan enemmän puhelimesta, jos sillä saa ladata vapaasti musiikkia vuoden ajan. Tällaista palvelua Nokia on suunnitellut edellä mainitussa Comes With Music-palvelussa, mutta sen yksityiskohtia ei ole julkaistu. 23,3 prosentin mielestä sopiva lisähinta olisi 50 euroa, 16 prosenttia maksaisi kännykästä lisää 20 euroa ja 30 euron kannalla oli 14 prosenttia. 23 prosenttia vastaajista maksaisi tällaisesta kännykästä lisähintaa vähintään 60 euroa.
Jos vastaavaa palvelua tarjottaisiin kuukausimaksun perusteella, niin 10 euroa näyttäisi olevan kipupiste, jota enemmän kovin moni ei haluaisi maksaa. Eniten kannatusta sai viiden euron kuukausimaksu vapaasta musiikin latausmahdollisuudesta.
Vastaajilta kysyttiin myös heidän kännykkämalliaan. Vastaajista 35 käyttää pääasiallisesti Nokian älypuhelimia eli Series60/Series 80/S60 -käyttöliittymällä varustettuja puhelimia. Sony Ericssonin käyttäjiä oli kaksi, Windows Mobile -käyttäjiä kolme ja muita Nokian puhelimia kaksi.
Lopuksi: Kyselyn tuloksia saa vapaasti referoida ja graafeja saa kopioida, kunhan mainitsee lähteeksi Tekniikkaa Taskuun -blogin ja liittää vielä mukaan url-osoitteen tälle sivulle.
Kyselyn vastaanotto oli niin hyvä, että vastaavia kyselyitä tulee blogille myöhemmin. Aiheita voisivat olla esimerkiksi yhteisöpalvelut & kännykät tai pelit & kännykät. Aiheitakin saa ehdottaa joko kommenttiosuuteen tai maililla (löytyy about-sivun alta).
Ja sitten niihin tuloksiin ja kommentteihin, niitä seuraavassa. (Taulukkojen sijoittaminen osoittautui hankalaksi, joten kannattaa klikata taulukoita…)
Uusia kuvia E-sarjan uutuuksista
Boygeniusreportin sivulla oli uusia virallisempia kuvia Nokia Liamista, joka tottelee myös mallimerkintää E71. Puhelin on E61i:n seuraajamalli pienemmässä ja tyylikkäämmässä paketissa. Mobile-reviewin huhupalstalla kerrotaan uutuuden kooksi 57×112x10 mm, 120g rammaa.
Näytön resoluutio on sama kuin edeltäjässäkin eli 320 x 240, mutta koko on supistettu 2,8 tuumasta 2.36 tuumaan. Puhelimessa on raporttien mukaan EDGE/HSDPA -yhteydet, Wi-Fi, 3,2 megapikselin kamera, gps, MicroSD-kortti (tuki 8 Gigatavuun) ja edessä oleva kamera videopuheluja varten. Hinnoittelusta ei ollut vielä tietoja.
Boygeniusreportin sivulla oli kuvia myös toisesta uutuudesta, Nokia Dorasta, joka lienee E65:n seuraajamalli E66. Speksit olivat samanlaisia kuin E71:ssä, eli EDGE/HSDPA, 3,2 megapikseliä, Wi-Fi, GPS. Puhelimessa on myös kamera videopuheluja varten, mitä E65:ssä ei ollut. Hinnaksi ilmoitetaan 280 puntaa, mikä on n. 370 euroa.
Molemmat puhelimet ovat kovia kilpailijoita monille N-sarjan puhelimille, sillä speksit vaikuttavat hyviltä ja E-sarjan puhelimien laatu on ollut perinteisesti hyvää tasoa. Esimerkiksi paljon hehkutetussa N81:ssä on vain 2 megapikselin kamera eikä gps:ää.
UPDATE: Linkit eivät toimi enää…