Älypuhelin jäi historiaan
Nokia näyttää kuopanneen älypuhelin-nimityksen tuotejulkistustensa yhteydessä. Viime kesänä julkistettua 6110 Navigatoria kutsuttiin lehdistötiedotteessa älypuhelimeksi, mutta tämän vuoden helmikuussa julkaistua 6210 Navigatoria nimitetään mobiilinavigointilaitteeksi.
Älypuhelin-nimitys on kieltämättä hankala, mutta en tiedä onko mobiilinavigointilaite sen parempi. Älypuhelin-nimityksen ongelma on siinä, ettei ole yhtä hyväksyttyä tapaa määritellä mikä on älypuhelin. Se pakenee kaikkia määrittelyjä.
Muuttuuko esimerkiksi iPhone tyhmästä puhelimesta älypuhelimeksi sen jälkeen kun SDK-paketti jaetaan kehittäjille ? Näinkin voisi joku vääräleuka väittää.
Monet "feature" -puhelimet ovat ominaisuuksiltaan hyvin lähellä älypuhelimia. Kameroita, mp3-soittimia, gps-toimintoja löytyy kumpaisistakin joten toimintojen perusteella ei featurepuhelimia ja älypuhelimia voi erottaa.
Selvin ero älypuhelimien ja featurepuhelimien välillä on ollut se, että edellisissä on käytetty jotain avointa käyttöjärjestelmää kuten Symbiania tai Windows Mobilea ja jälkimmäisessä puhelinvalmistajien omia suljettuja järjestelmiä. Mutta onko tässä enää perustetta jakaa puhelimia kahteen leiriin ?
Puhelinohjelmistojen kehityksessä ainakin nämä alustat lähenevät toisiaan. Käyttöliittymät ovat jo nykyisellään hyvin samankaltaisia Nokialla ja kehitystyökalutkin yhdistyvät.
Nokia on tuomassa sekä S60-puhelimiin että Series 40 puhelimiin (siis niihin tyhmiin) Microsoftin Silverlightia, joka mahdollistaa nettisovellusten kehittämisen tavallisilla Microsoftin .NET-työkaluilla. Jo aiemmin Nokia on ilmoittanut kehittävänsä sovelluksia molemmille alustoille Trolltechin työkaluilla.
Series 40 -puhelimiin eivät ulkopuoliset kehittäjät voi tehdä natiiveja sovelluksia C++ -kielellä vaan sovellukset tehdään java-kielellä ja ne toimivat omissa "hiekkalaatikoissaan", mutta eivätpä S60-puhelimien kaikki ominaisuudetkaan ole kehittäjien ulottuvilla. "Hiekkalaatikko" on niissäkin, vaikka laidat ovatkin kauempana.
Ohjelmien moniajo on ollut yksi selkeä älypuhelimia ja tyhmempiä puhelimia erottanut seikka, mutta tuleva java-ohjelmien moniajomahdollisuus hämärtää tätä rajaa.
Jossain kohtaan sanottiin, että merkittävin ero on siinä, että älypuhelimet ovat painavampia (!) kuin feature-puhelimet. Nyt tämäkin ero on kutistumassa: Esimerkiksi Nokian 6220 Classic -uutuus painaa vain 90 grammaa.
Jos älypuhelin ei ole osuva nimitys ja mobiilinavigointilaitekin on turhan hieno, niin millaisia vaihtoehtoja löytyy?
N-sarjan puhelimien kohdalla puhuttiin alussa multimediapuhelimista, mutta jossain vaiheessa ne muuttuivat multimediatietokoneiksi. Tämä nimitys saattaa viedä asiaa tuntemattoman kuluttajan harhaan. Vaikka multimediatietokoneiden käytössä puhelujen soittamiseen kuluu vain pieni osa kokonaisajasta, on se kuitenkin ydintoiminto, jonka ympärille laite rakennetaan. Alkuperäinen nimitys multimediapuhelin tuntuu siis perustellummalta.
Muitakin nimityksiä puhelimen näköisille vempaimille löytyy.
6220 Classicia Nokia kutsuu mobiililaitteeksi. Tämäkin nimitys on kankea.
Nokia 7900 Crystal Prism on Nokian terminologiassa puhelin mutta Nokia 8800 Sapphire Arte on myös laite.
Osavuosikatsauksissa Nokia puhuu yhdistelmälaitteista, mutta luulen että aika harva tietää, mitä silloin tarkoitetaan.
Multimediatietokoneet eivät varmasti käänny enää pelkiksi "puhelimiksi", mutta voisiko niille ja muille älypuhelimille keksiä jonkin uuden nimen ? Kulkeeko jakolinja edelleen käyttöjärjestelmän kohdalla vai löytyisikö osuvampi nimitys puhelimen toiminnoista ?
Nokia Maps 2.0
Nokia Mapsin kakkosversio tulikin jo tänään ladattavaksi Beta Labsin sivulle. Ohjelman lataaminen vanhan version päälle kaatui päivitysvirheeseen, mutta kun vanhan Mapsin poisti, onnistui uudenkin lataaminen.
Nokia Maps 2.0 on vielä kovasti betavaiheessa, lyhyen testijakson aikana sain sen buuttaamaan puhelimen neljä kertaa. Hmm.
Mapsin uudistuksista on netissä paljonkin kirjoituksia, joten en nyt puutu niihin. Huomattava muutos aiempaan on se, että erilaisia kohteita ohjelma löytää todella paljon. Omasta taloyhtiöstänikin se löysi nettiyrityksen, jonka olemassa olosta en ole tiennyt mitään. Runsaassa hakutulosten määrässä voi piillä myös ohjelman heikkous. Ohjelma listaa esimerkiksi snacksejä tarjoavia paikkoja, mutta monet näistä eivät olekaan mitään ravintoloita, vaan esimerkiksi torikauppiaiden kotiosoitteita. Hmm.
Jalankulkunavigaatiota enkä liikennetiedotteita päässyt kokeilemaan edellä mainittujen buuttaamisten takia.
Olli-Pekka Kallasvuo kertoi Barcelonassa Nokian tiedotustilaisuudessa, että ohjelma tulee S60-puhelimien lisäksi myöhemmin myös Series 40-puhelimiin. Tänä vuonna Nokia myy arviolta 35 miljoonaa GPS-varustettua puhelinta. Tällaisia puhelimia Nokia julkisti tänään neljä.
Nokia 3120 Classic
Nokia julkisti tänään 3120 Classic puhelimen, joka tarjoaa hintaansa (150 euroa +verot ) nähden hyvän valikoiman ominaisuuksia. Puhelimessa on kahden tuuman qvga-näyttö (240 x 320), 2 megapikselin kamera, mp3-soitin, muistikorttituki 4 gigatavuun, radio, push-email ja pikaviestin -sovellukset ja videopuhelut.
3G-tuessa kiinnitti huomiota, että tavanomaisen 2100 mHz-taajuuden lisäksi puhelimesta löytyy tukea uudemmalle 900 mHz-taajuudelle. Tätä kirjoittaessa 900 mHz-verkko ei taida olla kovin laaja, mutta myöhemmin sillä tuodaan 3G-yhteyksiä harvaanasutuille seuduille.
Puhelimella voi myös tallentaa videoita. Videoiden vga-tarkkuus (640 x 480) oli yllättävän hyvä, mutta laadusta on vielä vaikea sanoa mitään.
Kuvien perusteella puhelin on asiallisen näköinen. Voisi veikata, että tämä malli löytyy ensi syksynä aika monen peruskoululaisen taskusta.
Puhelimessa on odotetusti Series 40 -käyttöjärjestelmä. Puhelin on "semiohut" eli 13,4 milliä ja painoa 85 grammaa. Puhelin tulee myyntiin huhti-kesäkuussa.
Lisää Trolltech-kaupasta
Blogosfäärissä on kovasti arvuuteltu Nokian Trolltech-hankinnan taustoja. Ostaako Nokia norjalaisfirman sen takia, että se on kiinnostunut Qt-tekniikasta, jolla sovitetaan ohjelmia eri käyttöjärjestelmiin vai onko se enemmän mobiilin Linuxin eli tässä tapauksessa Qtopian perään. Mielenkiintoinen kysymys on se, mitä Nokia tekee ostoksen jälkeen omalla nettitableteissa käytetylle Maemo-alustalleen.
Nokian edustajien lausuntojen mukaan Trolltech-ostos ei torppaa Maemon tulevaisuutta, mutta mitä muutakaan voi todeta tässä vaiheessa kun koko yrityskauppaa ei ole tehty.
Nokian Kai Öistämö totesi haastattelussa, että Nokian nettitabletit perustuvat jatkossakin Maemoon. Ari Jaaksi jatkaa blogissaan samalla linjalla: "Nokia’s intention to acquire Trolltech is a good news to maemo, too. Nokia has now more technology alternatives to use and a wider outreach to open source communities."
Hmm. Näin Linux-ummikkona ajattelen, että jos kerran Nokian Ovi-portaalin komponentteja pystyy porttaamaan helposti Qtopia-pohjaisiin nettitabletteihin, niin mihin tätä Maemoa tarvitaan. Eikö olisi suoraviivaisempaa tehdä nettitabletit suoraan Qtopialle ? Ehkä tukea Maemolla löytyy vielä pari vuotta kun nykyisellä tiekartalla olevia laitteita valmistetaan, mutta miten on kahden-kolmen vuoden kuluttua. Tietysti voi olla niinkin, että tätä QT:tä portataan Maemolle ja Nokian ohjelmistoa pukataan sen jälkeen Maemolle. Veikkaan kyllä edellisen vaihtoehdon puolesta.
Ehkä kaikkein mielenkiintoisin oli Kai Öistämön toteamus, että yritysosto lisää Nokian S60 ja Series 40 ohjelmistoalustojen kilpailukykyä. Tämähän tarkoittaa sitä, että Nokia tuuppaa samasta c++ -ohjelmakoodista automaattisesti versiot S60:lle ja Series 40:lle. Jolloin pienellä mielikuvituksella avautuu eteen sellainenkin visio, että OVI-palveluja tulee saataville myös Series 40-puhelimiin. Java-sovellusten sijaan käytetään nopeampia Qt:llä tehtyjä sovelluksia. Saman tien voidaan portata nykyistä Webkittiin perustuvaa selaintakin Series 40 -puhelimille…
Eli Qt-ostos olisi se liima, jolla Nokian kunnianhimoinen internet-strategia toteutetaan – ei vain älypuhelimissa – vaan myös 60 euron hintaisissa peruspuhelimissa. Nokia aikoo todellakin viedä netin neljän miljoonan miljardin käyttäjän ulottuville.
Kaiken muun hyvän lisäksi Trolltech-ostos on isku vasten Motorolan kasvoja. Jaloilleen pudonnut amerikkalaisyhtiöhän on käyttänyt Trolltechin tekniikkaa Linux-puhelimissaan. Jatkossa tämän toimittajan strategiavalinnat ovat täysin kilpailijan käsissä. Ei käy kateeksi Motorolan puhelinpomoja.
En ole nähnyt Qt:ssä olevan tukea Symbian-puhelimille puhumattakaan Series 40-puhelimille, mutta kaipa sellaista on jossain luonnosteltu. Windows Mobile -puhelimille tekniikkaa on tuotu demomielessä. Jos vielä jatketaan villien spekulaatioiden linjalla, niin Trolltech-ostoshan voisi mahdollistaa Ovi-palvelujen tuonnin Nokian puhelimien lisäksi Windows Mobilelle ja ehkä muille Symbian-puhelimille. Laitevalmistajilla tähän tuskin on halua, mutta ehkäpä operaattorit voisivat siitä olla innostuneita, jos ne saavat hyvän siivun Nokian nettipalvelujen tuotosta. Hmm.
Trolltech-ostos vaikuttaa siis aivan loisto-ostokselta, eikä hintakaan ole paha. Se on suhteessa Nokian liikevoittoon samaa luokkaa kuin kännykän ostaminen on keskituloiselle palkansaajalle. Muutaman päivän palkka. On Nokia kovassa iskussa.
Nokia ostaa Trolltechin
Nokia jatkaa pienten softatalojen ostamista. Tällä kertaa Nokian haaviin tarttui norjalainen Trolltech, jonka päätuote on monille käyttöjärjestelmille ohjelmien kehittämistä helpottava qt-alusta. Jos nyt oikein ymmärsin, niin yhdestä C++ -kielellä tai javalla kirjoitetusta ohjelmasta voi Qt:n avulla kääntää ohjelmat Windowsille, Linuxille ja Maceille.
Sen ohella Trolltech tekee mm. Qtopia-sovellusalustaa Linux-laitteille. Onkohan tästä tulossa syrjäyttäjä Nokian Linux-pohjaiselle Maemolle ?
Nokian Kai Öistämö kertoi lehdistötiedotteessa, että hankinta vahvistaa Nokia S60- ja Series 40 -laitealustoja.
Pikaisen ynnäyksen jälkeen sain Trolltech-ostoksen hinnaksi 105 miljoonaa euroa.
Maanjäristys musiikkikaupassa
Nokian tällä viikolla julkistama Comes With Music – kokonaisuus on saanut blogosfäärissä kahtalaisen vastaanoton. Monet kirjoittajat ovat ainakin varovaisen innostuneita Nokian uutuudesta, toisissa kirjoituksissa taas muistutetaan, etteivät DRM:ää käyttävät tilauspohjaiset musiikkikaupat ole menestyneet tähän asti eikä Nokiankaan julkistuksella nähdä olevan mahdollisuuksia.
Itse näen Nokian CWM-kokonaisuudella olevan mahdollisuus mullistaa sähköisen musiikin jakelu maailmanlaajuisesti. Tässä artikkelissa yritän luoda analyysin, minkälainen vallankumous on odottamassa Ovin takana.
Comes With Musicia voidaan pitää Nokian ja suurten levy-yhtiöiden yrityksenä kaataa Applen hallitseva asema digimusiikin jakelussa.
WebKitistä, Widgeteistä ja vähän muusta
S60.com – blogissa on käyty mielenkiintoista keskustelua kännyköiden selainohjelmien ytimistä. Sitä on hauska seurata, vaikkei ihan kaikkea ymmärtäisikään…
Nokian S60 -selaimessa käytetään samaa sovelluskehystä kuin Applen selaimessa ja monissa Linux-selaimissa eli WebKitiä. Se taas koostuu kahdesta osasta: html-renderöintimoottori WebCoresta ja Javascript-ytimestä.
Nokian Franklin Davis ei ollut ollenkaan ihastunut Mozillan ilmoituksesta tuoda Firefox selain kännyköihin. Franklinin mielestä WebKit on saavuttanut vakiintuneen aseman, ja Mozillan tuoma uusi selainydin puhelimiin vain toisi lisää päänvaivaa webbisivujen tekijöille.
Hän ehdottaa resurssien yhdistämistä: tuodaan Firefoxin erinomainen käyttöliittymä mobiiliin mutta niin, että se pyörisi WebKitin päällä.
Kallis vai halpa ?
Nokian Navteq -ostosta on analyytikkoarvioissa luonnehdittu loogiseksi mutta kalliiksi. Mutta oliko kauppa kallis, kohtuuhintainen vai peräti halpa?
Erään arvion mukaan Nokia neuvotteli vielä kuukausi sitten Navteqin kanssa strategisesta liittoutumasta, ei yhtiön ostamisesta. Yksi asia johti toiseen, toinen kolmanteen ja neuvottelupöydässä puheet kääntyivät Navteqin ostoon. Maanantaina julkistettu kauppahinta on 5,4 miljardia euroa nettona. Nokia ottaa puolet summasta kassasta ja puolet lainana.
Kellään muulla ei ollut halua tai kykyä maksaa Navteqista tuota summaa. NAVTEQin hallituksen puheenjohtaja Christopher Galvin totesi, että yhtiön arvioidessa Nokian tarjousta oltiin yhteydessä muihin mahdollisiin ostajiin.
"Hallitus otti nämä keskustelut huomioon arvioidessaan Nokian tarjousta ja tuli siihen johtopäätökseen, että Nokian tarjous on paras vaihtoehto NAVTEQin osakkeenomistajien kannalta.", Galvin sanoo tiedotteessa.
Keitä nämä muut ostajakandidaatit sitten voisivat olla. Kännykkävalmistajista Motorolalla varmasti olisi ollut halua Navteqin hankintaan, mutta yhtiön markkinaosuus on valahtanut niin pieneksi, ettei kaupasta olisi saatu taloudellisesti kannattavaa. Jos Motorola haluaa tulla mukaan paikkatietobisnekseen, sen pitää kolkutella Nokian ovelle ja kysyä nöyrästi kuinka paljon kartat maksavat.
Google ja Microsoft olisivat myös olleet luontevia ostajia Navteqille. Molemmat käyttävät nettipalveluissaan Navteqin karttoja ja kummallakin olisi riittävästi kassavaroja kaupan toteuttamiseen. Molempien ongelma on se, etteivät ne ole laitevalmistajia.
Nokian kannalta Navteqin osto on looginen jatko vuoden aikana tehdyille navigaatioyritysten hankinnoille. Viime vuonna Nokia osti saksalaisen Gate5:n ja sopi kännykkänavigoinnin patenttien yksinoikeudesta yhdysvaltalaisen Timbren kanssa. Samaa sarjaa on Nokian päätös ostaa mobiilimainosratkaisuja tuottava Enpocket. Nokia on myös viritellyt gps-tekniikkaa tuomalla kaikkiin gps-puhelimiinsa Assisted-gps -toiminnon joka nopeuttaa paikannuksen käynnistämistä.
GPS-toiminnon hinta kännyköissä laskee hurjaa vauhtia. Kun gps-laskenta voidaan siirtää puhelimen sovellusprosessorille, ei puhelimeen tarvita monta komponenttia. GPS-piirin hinta pudonnee massatuotannossa euroon, ehkä sen alle.
Nokian Anssi Vanjoki kertoi eilen, että Nokia tuo ensi vuonna markkinoille yli kymmenen puhelinta joissa on gps-toiminto. Ehkä jo parin vuoden kuluttua gps-piiri asennetaan kaikkiin paitsi ultrahalpoihin puhelinmalleihin. Miksi ei asennettaisi, kun kustannus on marginaalinen. Ensimmäisestä Series 40 -käyttöjärjestelmällä varustetusta gps-puhelimesta liikkuu jo huhuja.
Jos Nokia valmistaa seuraavan seitsemän vuoden aikana 300 miljoonaa gps:lla varustettua puhelinta vuodessa, merkitsisi se kahden miljardin gps-puhelimen valmistusta. Tällöin Nokian Navteq-ostoksen hinnaksi tulisi 2,5 euroa puhelimelta. Se ei ole paljon, se on erittäin vähän.
Jos yrityksen innostuvat lähettämään mainoksia Enpocket-palvelun kautta tai jos sosiaalisissa verkostoissa paikkatietoisuudesta tulee hitti – niin kuin todennäköistä on -, saa Nokia sijoituksensa moninkertaisesti takaisin. Google ja Microsoft voivat vain toivoa, että Nokia myy jatkossakin karttoja siedettävään hintaan.
Nokialta uusi UMA-puhelin
UMA-tekniikka elää ja voi hyvin. Nokia julkisti tänään 6301-puhelimen, joka tulee matkapuhelinoperaattori Orangen valikoimiin. Suomessa ainakin Saunalahti tarjoaa UMA-puhelimia, joten toiveita on, että puhelin rantautuisi myös Suomeen.
UMA tarkoittaa gsm-puheluiden saumatonta välittämistä gsm- ja wlan-verkossa. Esimerkiksi kotioloissa puhelu kulkee kodin langattoman nettiyhteyden kautta ja siirryttäessä wlan-verkon ulkopuolelle puhelu siirtyy automaattisesti gsm-verkkoon. UMA voi siten pitää operaattorivetoisena nettipuheluratkaisuna.
Nokian lehdistötiedotteessa kehutaan UMA-tekniikan parantavan kuuluvuutta sisätiloissa ja vähentävän operaattoreiden tarvetta investoida gsm-verkkoihin.
6301 on Series 40 puhelin, siinä on kahden megapikselin kamera ja qvga-näyttö eli se on ominaisuuksiltaan selvästi Nokian aiempia UMA-puhelimia parempi. Älypuhelimiin ei Nokia UMA-tekniikka tarjoa, vaan niihin on sovitettu muita VoIP ratkaisuja. Esimerkiksi E51:n lataa-valikossa löytyy ilmainen VoIP-sovellus Gizmo.
6301-puhelimen myyntipakkauksessa huomio kiinnittyy wlan-pöytätelineeseen, joka pitää puhelimen ladattuna wlan-yhteyden aikana.
Nokia ja Microsoft yhteistyöhön Windows Livessä
Microsoftin Windows Live-palvelu tulee eräisiin Nokian kännyköihin. Ohjelma tulee ladattavaksi malleihin Nokia N73, N76, N80 Internet Edition, N93i ja N95 sisäänrakennetun Lataa-ohjelman kautta. Ohjelman tukemia palveluita ovat Windows Live palveluita ovat Hotmailia, Messenger, Contacts ja Spaces. Palvelu on 30 päivää ilmainen, minkä jälkeen palvelusta pitää maksaa kuukausimaksua.
Sivustolta www.nokia.com/windowslive löytyy palvelusta lisää tietoa. Suomi on kuitenkin niiden maiden joukossa, joissa palvelu tulee heti käytettäväksi.
Tiedotteen mukaan ensi vuodesta alkaen palvelu tulee myös Series 40-käyttöjärjestelmällä varustettuihin puhelimin.
Pressitiedotteessa mainitaan kännykkäpalvelun rakentuvan Microsoftin ja Nokian yhteistyölle. Jokin aika sitten tämän yhteistyön tuloksena Nokian joihinkin kännyköihin tulee Microsoftin uusi drm eli käyttöoikeuksien hallinta.
Uuden palvelun tulo on tietysti mukavaa, mutta kummastelen kylläkin , ettei palvelua tuoda edes E-sarjan puhelimiin perus S60-puhelimista nyt puhumattakaan. Moni E-sarjan puhelimen käyttäjä varmasti löytäisi käyttöä esimerkiksi Hotmail-asiakasohjelmalle.
6267 myyntiin
Nokian simpukkapuhelin 6267 näyttää tulleen myyntiin nettikauppoihin, hintaa uutuudella on 260 euron molemmin puolin.
6267 on ensimmäinen kauppojen hyllylle ehtinyt Series 40 5th edition puhelin eli se edustaa Series 40-puhelinten uusinta sukupolvea. 5th edition sisältää paljonkin uutuuksia java-ohjelmien kehittäjille ja mm. Flash 2.1 -tuen, mutta kuluttajalle uudistukset eivät välttämättä heti näy.
6267 tuntuu muistuttavan monilta ominaisuuksiltaan s60-älypuhelin 6290:aa, joten pieni vertailu on paikallaan.
Sekä kansi- että sisänäytöt ovat molemmissa samanlaisia (128x 160 pikseliä, 240 x 320 pikseliä, 16 milj. väriä). Molemmissa on kansinäppäimet, joilla ohjataan musiikkisoitinta. Molemmissa on myös 3G-tuki, tosin 6267:stä löytyy myös tukea Yhdysvalloissa käytettävälle 850 megahertsin UMTS-taajuudelle. Molemmista löytyy myös kahden megapikselin kamera, mutta 6267 vetää pitemmän korren vga-tasoisella videokuvauksella (videoresoluutiosta on tosin ristiriitaista tietoa Nokian sivuilla).
6267 tukee suoraan 4 gigatavun muistikortteja, 6290:ssä tuki neljän gigatavun korteille on vähän epäselvä.
Musiikkipuolella 6267:lla on tuki stereobluetooth-kuulokkeille, 6290:ssa tukea ei ole. Akun kesto on 6267:ssä huomattavasti parempi ja painoa on 10 grammaa vähemmän.
6290:n vahvuus on älyominaisuuksissa. Puhelimeen saa muitakin kuin java-sovelluksia, ja ohjelmien moniajo on tuettu ominaisuus. Series 40 -puhelimissa ei vielä ole tukea java-sovellusten moniajolle eli sille, että muistissa pyörisi kerralla useampia ohjelmia.
Kumman sitten ottaisi ? Antaako painoarvoa ladattaville sovelluksille ja ohjelmien moniajolle vai ovatko hieman paremmat perusominaisuudet (Yhdysvaltojen 3G-taajuus, videoresoluutio, keveys, 4gb-tuki, parempi puheaika) sittenkin tärkeämpiä. Ei ihme, jos kuluttaja on kännykkäkaupassa ihmeissään tarjonnan runsauden kanssa.
Mikä on S60:n asema markkinoinnissa ?
Yksi suosikkiblogaajani blogs.s60.com :issa on ollut mrktngman Jouni Juntunen. Hän siirtyy uuteen tehtävään Nokian sisällä, joten perjantaina oli vuorossa jäähyväisten jättäminen s60 -blogille Kirjoituksessa "Time to say goodbye" Jouni analysoi viileästi, mitkä asiat S60:ssa ovat onnistuneet ja mitkä ovat olleet pettymyksiä. Todella mielenkiintoista luettavaa.
Yksi pettymyksen aihe Jounille on ollut S60:n kuluttajamarkkinointi: "Funny point here is that Real and Quickoffice brands are more visible than S60. It seems that for externals it is sometimes easier to get through ideas and requirement than for us own people."
Jouni ehdottaa yhdeksi halvaksi ratkaisuksi tuoda S60-logo näkyvälle paikalle puhelimen käyttöliittymään. Näin ei Nokia kuitenkaan ole halunnut tehdä.
Ymmärrän kyllä pettymyksen siitä, ettei 100 miljoonassa puhelimessa olevaa käyttöjärjestelmää (tai siis sovellusalustaa, käyttöliittymää.. no jotain) ole haluttu tuoda näyttävämmin markkinoinnissa esille, mutta toisaalta ymmärrän myös Nokian ratkaisun.
S60:n sijaan Nokia on tehnyt vahvat alabrändit NSeries ja E-sarjan puhelinten ympärille. Perus S60-puhelimien älyominaisuutta taas ei markkinoinnissa tuoda esille.
NSeries -puhelimet näyttäytyvät kuluttajille laadukkaina multimediapuhelimina, joihin saa tiettyjä sovelluksia ja palveluja, joita peruspuhelimiin ei saa (Kuten Lifeblog, tuore kuvapalvelu yms). Strategia näyttää onnistuneelta, N-sarjan puhelimet ovat olleet Nokialle erinomaisia rahantekokoneita.
Jos S60 olisi kattava brändi, niin sen alapuolella ei oikein voisi olla NSeries-puhelimia ainakaan niin että niissä olisi jotain eksklusiivisia ominaisuuksia (a la Lifeblog etc), koska mikä merkitys S60:lla silloin olisi. S60 tarkoittaisi älypuhelimia, mutta kuluttaja ei kuitenkaan tietäisi, toimivatko kaikki sovellukset siinä vai eivät.
Raja-aitaa Series 40:n ja S60:n välillä on pikemminkin madallettu kuin haluttu tehdä siitä erottelevaa tekijää puhelinten välille. Viidennen sukupolven Series 40 -käyttöliittymä muistuttaa itse asiassa hyvin paljon S60:ta.
Monet Series 40 -puhelimet ovat kalliimpia kuin s60-puhelimet. Jos Nokia korostaisi S60:n tuovan merkittäviä etuja puhelimen käyttäjälle, niin olisivatko puhelinten omistajat halukkaita maksamaan merkittävästi enemmän Series 40-puhelimesta kuin s60-puhelimesta. Tuskinpa vain.
Tekniikkafriikin näkökulmasta älypuhelin on tietysti parempi vaihtoehto kuin peruspuhelin, mutta uskon, että suurimmalle osalle käyttäjistä älyominaisuus ja mahdollisuus ladata kolmansien osapuolten sovelluksia ei sittenkään ole kovin tärkeää.