DVB-T tulee kännyköihin
Mobiilitelevisioiden standardikenttä näyttää tällä hetkellä sekavalta. Vaikka EU suosittelee Eurooppaan DVB-H standardia, on ainakin Italiassa virinnyt kiinnostusta eniten sateliitin kautta välitettävään DVB-SH-standardiin. Brittein saarilla taas näyttäisi kiinnostusta olevan MediaFLO-tekniikkaan. Teleoperaattorit viittaavat kintaalla standardisotaan, ja katsovat, että 3G-verkot riittävät videoklippien välittämiseen. Televisio-ohjelmien kutistaminen 2-3 tuuman näyttöihin ei vain toimi.
Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että Suomessakin käytetty DVB-T digistandardi on tulossa kännyköihin. Ainakin Gigabytellä on tällainen malli, nimittäin GSmart T600. Aiemmin on ajateltu, että kännyköiden akuissa ei ole tarpeeksi virtaa DVB-T signaalin vastaanottamiseen, mutta Gigabyten todistaa väitteen vääräksi. GSmartissa on 1300 mAh -akku, VGA-resoluution kosketusnäyttö ja puheaikaa luvataan neljäksi tunniksi. 3G-yhteyksiä ei näyttänyt olevan, joten jostain on jouduttu tinkimään, mutta nopeat nettiyhteydet hoituvat kuitenkin wlanin kautta.
Gigabyte ei ole ainoa DVB-T -valmistaja, sillä LG:ltäkin on tulossa vastaava puhelin, HB620-T, jossa on myös 3G-yhteydet.
Näyttää vahvasti siltä, että jos eurooppalaisia kuluttajia yhtään kiinnostaa mobiilitelevisio, niin standardi on DVB-T, ei mikään muu.
DVB-H vs IPTV-HD
Netissä on laajalti uutisoitu, että Nokian osittain kehittämä DVB-H on saanut Euroopan Unionissa virallisen standardin aseman. Käytännössä se tarkoittaa, että jäsenmaat ovat velvollisia edistämään nimenomaan DVB-H:tä kansallisissa mobiilitelevisiohankkeissa, eikä kilpailevissa standardeilla ole jalansijaa mantereella. DVB-H:llä pyritään valloittamaan maailma niin kuin aikanaan kävi gsm:n kohdalla.
EU:n tiedotteessa arvioidaan, että mobiili-TV:n markkinat voivat kasvaa 20 miljardiin euroon vuoteen 2011 mennessä ja palveluilla on maailmanlaajuisesti 500 miljoonan asiakkaan tilaajakanta.
Luvut ovat huimia verrattuna siihen aneemiseen tilanteeseen, mikä mobiilitelevisiolla on nyt. Suomessa käyttäjiä ehkä muutamia tuhansia, tarjontaa ei oikein ole, eikä paljon puhelimiakaan.
On jokseenkin yhdentekevää, tapahtuisiko DVB-H:n maailmanvalloitus 2011, 2012 tai 2013, jos sellainen todella tapahtuisi, mutta epäilen ettei mobiilitelevisio lyö itseään koskaan läpi Euroopassa.
Mobiilitv ei ole kuluttajien näkökulmasta riittävän vetovoimainen palvelu. Kuluttajat eivät maksa siitä, että voivat tihrustella televisio-ohjelmia 2-3 tuuman näytöltä.
Vakavimpana haasteena mobiilitelevisiolle pidän internetpohjaisen television eli iptv:n menestyskulkua. Uskon vakaasti, että tästä vuodesta tulee IPTV:n läpimurtovuosi Euroopassa. Ranskassa IPTV on ollut suosituksi, kun laajakaistayhteyksien tarjoajat ovat paketoineet sen osaksi palvelutarjoomaansa. Näin käy myös muualla. Laajakaistayhteys kasvaa luontevasti Triple Payksi.
Kuluttajat haluavat maksaa siitä, että he saavat HD Ready – televisioihin teräväpiirto-ohjelmaa. Perinteisillä kanavilla tätä mahdollisuutta ei ole, jo senkin takia, ettei antenniverkossa ole HD-standardia Euroopassa. IPTV-HD pystyy murtamaan tämän esteen.
Kuluttajille voidaan tarjoamaan kymmeniä ellei satoja HD-kanavia. Tähän asti pullonkaulana on ollut nopean tiedonsiirtoyhteyden puute, mutta tämä rajoite on pian poistumassa kun kuituverkkoa vedetään taloihin ympäri Eurooppaa. Myös pakkausteknologia kehittyy koko ajan.
Joissain yhteyksissä mainitaan, että teräväpiirtotelevisio edellyttää 18 megabitin tiedonsiirtonopeutta, joidenkin mielestä 6 megabittiä riittää kohtuutasoiselle teräväpiirrolle. Laboratorioissa päästäneen välittämään teräväpiirtokuvaa vaivaisella 4-5 megabitin nopeudella. Siis 8 megabitin ADSL-yhteys riittää teräväpiirrolle, kuituyhteys on lisäplussaa.
Jos aiemmin mobiilitelevision ja nykyisen digitelevision kuvan laadussa ei olekaan suurta eroa, niin ero kasvaa sietämättömäksi IPTV-teräväpiirron yleistymisen myötä. Samalla television katsominen sirpaloituu yhä useammalle kanavalle.
Kun kuluttajat ostavat tilausvideoita ja maksullisia kanavia netin kautta, rahaa ei jää käytettäväksi kännykkään hankittaville mobiilitv-kanaville.
Mobiilitelevisiota vastaan puhuu myös digisovittimien tallennusmahdollisuus. Tanssii tähtien ohjelmaa -ei tarvitse tihrustella kännykän ruudulta, vaan sen voi tallentaa digisovittimelle tai nettiin ja katsoa ohjelman myöhäisempänä ajankohtana. Tallennuksen ohjaaminen onnistuu tarvittaessa kännykällä.
Televisioyhtiöt eivät enää usko mobiilitelevisioon, eivät ehkä valmistajatkaan. EU pitää yllä mobiilitv-optimismia, viran puolesta.
Classic Smartphones…..Not !
Allaboutsymbian julkaisi hiljattain listan klassisista älypuhelimista. Mutta mitkä puhelimet eivät ainakaan kuulu listalle.
Ohessa lista Nokian Series60/Series90/S60 -puhelimista teemalla: "Classic Smartphones….Not!".
1. 7700. Myyttinen Darth Vader -puhelin. iPhone vuosimallia 2003. Painava kuin synti. Kosketusnäyttöä ei saatu koskaan toimimaan. Sidetalkin- ominaisuus. Ei koskaan päässyt kaupalliseen jakeluun. 7700:sta julkistettiin modifioitu versio 7710, joka ei menestynyt.
-
2. 3650. Hyvät ominaisuudet pilasi onneton muotoilu. Numeronäppäimistö korjattiin mallissa 3660.
-
-
-
-
3. 6670. Yhden megapikselin kameralla varustettu 7610 oli jännittävän näköinen puhelin. 6670 oli samasta muotista valettu isoveli. Tylsä, eikä teknologisesti edistysaskel.
-
-
4. N91. 4 gigatavun musiikkipuhelin oli julkaisuhetkellä ajanmukainen, mutta myöhästyi ja oli markkinoille tullessaan vanhentunut. Painava, pieniresoluutioinen näyttö.
-
-
5. 6260. Möhkälemäinen simpukkapuhelin. Vga-tason kamera pettymys, alussa kamera ei kaikissa toimintamuotoissa toiminut edes tällä tarkkuudella.
-
-
-
-
6. N76. Razr-kopio. Ongelmia ulkokuoren kuoriutumisessa.
-
-
-
7. N81. Pelipuhelin ilman 3D-kiihdytystä. Nimeämislogiikka ontuu: N80:ssa 3 megapikselin kamera, N82:ssa 5 megapikselin kamera. N81:ssä vain 2 megapikselin kamera. Joutui nopeasti alennusmyyntiin.
-
-
-
-
8. N92. Ensimmäinen kaupalliseen jakeluun päässyt DVB-H puhelin, mutta onko kukaan nähnyt tätä kivijalkakaupassa ? Markkinoilletulo viivästyi pahasti.
-
-
9. N71. Uuden sukupolven älysimpukka kaipasi laihdutuskuuria (139 g, 26 mm)
-
-
10. N-Gage QD. Kompromissi. Paransi ensimmäisen N-Gagen puutteet ergonomian osalta, mutta samalla ominaisuuksia vähennettiin. Ei enää radiota, usb-kaapelia, mp3-soitinta, kolmitaajuutta, stereoääntä.
Sony Ericsson Xperia X1 vs N96
Onko joku muu sitä mieltä, että Nokian N96 jäi pahasti Sony Ericssonin Xperia X1:n jalkoihin maanantain puhelinjulkistusten mylläkässä. Nokia ratsastaa seitsemän miljoonaa kappaletta myyneen N95:n maineella, mutta ei tuo juuri mitään uutta kuluttajille.
N96:n näyttö on se sama 2,8 tuuman 240 x 320 pikseliä , joka oli N95 8GB:ssä. Sisäänrakennettua muistia on tullut lisää 8 gigatavua (nyt 16GB + 8 GB MicroSd-kortti). Puhelimessa on paljon hehkutettu DVB-H mobiilitelevisio, mutta verkon rakennustyö on pahasti vaiheessa, eikä kanavapalettiin kuulu Suomessa edes Ylen kanavat.
Nokia on antanut puhelimen verottomaksi hinta-arvioksi 550 euroa. Verojen ja tavanomaisten Suomi-lisien jälkeen puhelimen lähtöhinta asettunee kivijalkakaupassa 750-795 euron haarukkaan. Mutta ovatko kuluttajat todellakin halukkaita maksamaan N96:sta tällaista hintaa? Väitän, etteivät ole.
Samaan aikaan julkistettu N78 tarjoaa pitkälti samoja ominaisuuksia kuin N96, mutta huomattavasti edullisemmassa paketissa.
Entä sitten Xperia X1, joka tuntui yllättävän Nokian Anssi Vanjoenkin perinpohjaisesti. Sony Ericsson on tullut siihen johtopäätökseen, ettei Symbian UIQ-ohjelmistoalustan avulla pystytä rakentamaan vakavasti otettavaa haastajaa Nokian S60-puhelimille.
Siispä Sony Ericsson otti huippupuhelimeensa Microsoftin Windows Mobile-käyttöjärjestelmän ja tviikkasi käyttöliittymään tyylikkäät Xperia-panelit.
Xperia voi käyttää tikulla, sormilla ja kannen alta esiin nousevalla qwerty-näppäimistöllä. Youtuben videopätkissä kokonaisuus näyttää aivan erinomaiselta, eikä kokokaan ole paha (110 x 17 x 53 mm, 145 grammaa)
Kolmen tuuman näytön resoluutio on 800 x 480 pikseliä. Pikseleitä on siten viisi kertaa enemmän kuin Nokian N96-lippulaivassa.
Xperian hintaa ei ole julkistettu, mutta arvatenkin se on kova. Rahalla saa kuitenkin vastinetta kuten pökerryttävän määrän tuettuja UMTS-taajuuksia.
Nokia on lupaillut kosketusnäytöllistä puhelinta tämän vuoden jälkipuoliskolla. Ehkä sellainen julkistetaan jo huhtikuussa, ainakin paineet ovat siihen ovat kovia.
S60 Touch- puhelimilla Nokia voi kilpailla ansiokkaasti niin iPhonea, SE Xperia kuin muitakin kosketusnäytöllisiä puhelimia vastaan. Maanantaina julkistettu N96 jää kuitenkin väliajan malliksi, josta ei tule toivottua rahantekokonetta N95-sarjan jatkoksi. Eikä ominaisuuksillaan "S60 Touch" pääse yllättämään. Xperiassa on jo lähes kaikki mitä toivoa voi.
N96: tarkempi TV-output
Nokian Saksan sivuilla vilahti tämän päivän aikana tietoa Nokian uudesta lippulaivapuhelimesta N96:sta. TheNokiablogista löytyy hyvä yhteenveto N96:n spekseistä, mutta muutama huomio kuitenkin.
Isoimmat erot N95 8GB:een ovat DVB-H mobiilitelevisio ja 16 gigatavun muisti, jota voi laajentaa muistikortilla 8 GB = 24 GB. Käyttöliittymä on S60 3rd Edition, Feature Pack 2
- Videokuvauksessa kaksi led-valoa. Ilmeisesti xenon-salamaa ei puhelimesta löydy.
- max. SDTV (Standard-Definition Television) on TV Output = Tämä tarkoittaa, että tv-out ei ole rajoitettu qvga-resoluutioon, vaan televisiossa voisi katsoa videoita normaali-tv:n resoluutiossa. Puhelimen videoiden tallennustarkkuus on 640 x 480 pikseliä. Videotoisto on laitekiihdytettyä ja videoita pystytään toistamaan 30 fps vga-tarkkuudella
- Radion kanssa on RDS-palvelu, Visual Radiosta en nähnyt mainintaa.
- Flash-videoiden tuki integroitu selaimeen
- Musiikkisoittimessa tuki (?) Nokian musiikkikaupalle.
- Nokia Maps-ohjelmassa oma toiminto jalankulkijoille.
- Akku 950 mAh
Pätevä laite tämä kieltämättä on, mutta hinta voi olla todella kova, kun N95 8GB:stäkin pyydetään lähes 800 euroa. Myös näytön pysyminen QVGA-tarkkuudessa on pieni pettymys. DVB-H -videoiden tuella ei tässä kohtaa ole merkitystä, sillä verkko ei ole kovin kattava ja sisältötarjonta on Suomessa olematonta.
Mobiilikanava parilla satasella
DVB-H -tekniikkaan perustuvan mobiilitelevision eteenpäinvieminen yskästelee. Viestintäministeri Suvi Lindén hermostui Ylen vitkutteluun mobiilitv-projektissa niin paljon, että vaati Media & Message -tapahtumassa Yleä tuomaan kanavansa mobiiliin mahdollisimman nopeasti. Rahapulassa painiskeleva Yle on ilmoittanut käynnistävänsä mobiililähetykset aikaisintaan ensi vuonna.
Ylen uutiset ovat jo vuosia näkyneet kännyköissä, mutta se ei kelpaa ministerille. Uutisia ja muita ohjelmia on välitetty "väärällä tavalla" eli gprs/edge/3g -verkkojen kautta kun ministeri vaatii, että ohjelmat tulevat kännykkään DVB-H tekniikalla. Kiirehtiä pitää, vaikka markkinoilla on tasan kaksi DVB-H standardia tukevaa kännykkää, Nokian N77 ja N92, eivätkä niiden myyntimäärät liene huimaavia.
Lindén kiireiden takana on tietysti tarve saada nopeasti DVB-H -tekniikalle referenssejä, jotta tekniikka pystytään nopeasti viemään läpi Euroopassa ja paaluttamaan sen asema maailmalla gsm:n tapaan. Jos edelläkävijämaa Suomessa yleisradioyhtiö ei usko mobiilitv-tekniikkaan, niin muiden vakuuttelu pakollisen standardin puolesta voi olla vieläkin tukalampaa.
—
Ministerin visioissa mobiilitelevisiolla on paljon mahdollisuuksia. Sisällöntuottajia ei vain ole ilmaantunut mobiilitelevisiolle, vaikka kanavat ovat auki muillekin kuin suurille tv-kanaville.
Olisikohan yksi syy tähän mobiilitv:n tolkuttoman korkeissa siirtomaksuissa. Yhden päivän lähetysoikeus esimerkiksi Turun alueella maksaa 300 euroa päivässä kokeilukanavalla, minkä päälle tulee 500 euron kertamaksu. Tämän on vielä siedettävä hinta, mutta valtakunnallinen kanava maksaakin suolaisesti.
Digitan hinnaston mukaan salauksella varustetun mobiilikanavan lähettäminen valtakunnanverkossa maksaa 39 400 euroa kuukaudessa + alvit päälle. Verkko peittää tuolla hintatasolla vain 40 prosenttia suomalaisten kodeista.
Hinta on niin kova, ettei pienille sisällöntuottajille jää mitään mahdollisuuksia tuottaa sisältöä mobiilitelkkariin. Jos mobiilitelevisiota oikeasti halutaan Suomessa läpi – eikä vain esitetä hurskaita toiveita – niin ensimmäiseksi pitäisi tavalla tai toisella vaikuttaa siirtomaksujen korkeuteen. Siirtomaksut voisi sitoa markkinoilla olevien päätelaitteiden (siis kännyköiden) määrään eikä teoreettiseen kotitalouspeittoon. Kuluttajan kannalta mobiilitelevisio tuntuisi huomattavasti houkuttelevammalta, jos kanavia olisi 70-80 nykyisten kolmen sijaan.
Sopivan sisällön keksiminen mobiilitelkkariin tuntuu vaikealta, mutta ainakin Koreassa on löydetty mobiilitelevisiolle menestyksen reseptit. Siellä 10 prosenttia väestöstä katsoo mobiilitelevisiota, mikä on korkea luku.
Mobiilitelevision ominta aluetta ovat ehkä Formulakisojen kaltaiset klipit, mutta niitä myydään kuluttajille jo nyt Edge/3g -verkon kautta. Itse asiassa kansainvälisesti yli 90 prosenttia kaupallisista kännykkä-tv -kanavista perustuu ohjelmien välitykseen kännykkäverkon yli. Monella mantereella toimiva MobiTV välittää ohjelmia kännykkäverkkojen kautta, ja tilaajia sillä on yli miljoona.
DVB-H -standardin paaluttamisen aika on siis juuri nyt. Siitä ministerin kiire. Jos DVB-H tekniikan käyttö viivästyy vuosilla Euroopassa, ajavat uudet tekniikat kuten mobiili-Wimax tai LTE koko DVB-H -jakelutavan suohon.