Arvostelu: Menestyksen hinta
Ari Hakkarainen lähetti ystävällisesti kirjansa “Menestyksen hinta – Nokian matkapuhelinten tarina napaansa tuijottavien liikemiesten ja hullujen sammakoiden maailmassa” arvostelua varten. Tässäpä muutamia kommentteja kirjasta.
Suomenkielellä ei ole kovin paljon julkaistu Nokia-aiheista kirjallisuutta verrattuna siihen kuinka valtavan suuri merkitys yhtiöllä on Suomelle ollut viimeisen viidentoista vuoden aikana. Klassikko on tietysti Martti Häikiön kolmiosainen Nokia historia, joka esittelee yrityksen murrosvaiheita historiantutkijan tarkkuudella. Joitain puolivillaisia Nokia-kirjoja on ilmestynyt, mutta tämän vuosikymmenen Nokia-tarina odottaa vielä kirjoittajaansa.
Ari Hakkarainen ei kirjoita uutta historiaa vaan hän poiminut kirjaansa lennokkaita tarinoita Nokiasta aikakauslehtimäiseen tyyliin. Kirja on alun perin kirjoitettu englanniksi ja käännetty suomeksi, mikä selittää jäykän kirjoitustyylin.
Mitään varsinaisia paljastuksia kirjasta en löytänyt. Kirja on jaettu kolmeentoista lukuun, joissa käsitellään laveasti aiheita Nokian Intian menestyksestä, pelibisneksestä, wapista, kommunikaattoreiden kehittämisestä, käyttöjärjestelmistä, työskentelystä Nokiassa ja mm. Ovi-palveluista.
Harmittavan usein Hakkarainen eksyy luvuissa sivupoluille. Kun kerrotaan sinänsä mielenkiintoisesti kommunikaattoreiden kehitystyöstä, kertoo Hakkarainen eduskunnan kommunikaattoriprojektista – ja Ilkka Kanervan tekstiviestikohusta. Aivan turhaan, ainakin näin suomalaisen lukijan näkökulmasta.
Soittoäänibisneksen syntyhistoriasta Hakkaraisella on paljon tietoa, mutta pitääkö Nokia-kirjassa silti olla parin sivun verran kertoa miten raivostuttava Crazy Frog-ilmiö syntyi ja kuoli. Boo.com -flopistakin Hakkarainen kirjoittaa pitkään, mutta ainakin minulle jäi epäselväksi, sijoittiko Nokian Ventures-organisaatio kuplatalouden symboliksi nousseeseen dotcomiin. Yhteys jää lukijan arvattavaksi.
N-Gagesta kirjoitettaessa teksti on kovin ulkokohtaista. Sidetalkin´-ilmiö ja elefanttikorvairvailu on tuttu kaikille N-Gagea vähänkin seuraaville, mutta vanhat selitysmallit haastavaa näkemystä siitä, miksi N-Gage epäonnistui tai miksi Nokia uskoi menestyvänsä kovassa bisneksessä, ei Hakkarainen esitä. N-gagen uutta tulemista hän kuvaa varsin myönteisin sanankääntein ja unohtaa millaisia vaikeuksia uuden version markkinoillesaamisessa oli. Pieni asiavirheitä myös sivuilta poimin (esim. Ovi-palvelussa eivät n-Gage-pelien hinnat ole luokkaa 10-30 euroa niin kuin Hakkarainen kirjoittaa vaan 7-10 euroa. )
Ovi-palvelutkin saavat kirjassa oman lukunsa. Hakkarainen kertoo mielenkiintoisesti xPress-brändistä, jota eivät Nokian markkinoijatkaan ymmärtäneet. Ovi-palveluja verrataan oivallisesti Microsoftin Office-pakettiin. Silti mielestäni oli liian aikaista tehdä kirjaan lukua Ovi-palveluista. Tällä hetkellä ei pystytä luotettavasti analysoimaan, oliko 10 miljardin dollarin sijoitukset Ovi-palvelujen teknologioihin ja karttoihin menestyksellisiä vai eivät. Niinpä Hakkarainen siteeraa Ovi-pomo Udo Szaboa.
Jonkinlainen näytelmän konna on Jorma Ollila, josta Hakkarainen kirjoittaa kriittisesti siellä täällä: ” Jotkut pitivät sitä merkkinä, että Ollila oli vastuussa vain itselleen – ei edes yhtiön hallitukselle”. “Jorma Ollilan johtajakauden aikana ankaraa IIP-prosessia tuli noudattaa tiukasti”. “Entinen pääjohtaja Jorma Ollila ei ollut sallinut yhtiön laajuisia keskusteluja työntekijöiden ja johdon välillä. Ollilan johtajakauden aikana esimerkiksi blogit oli kielletty henkilökunnalta.”
Yhteenvetona voisi todeta, että Hakkarainen käsittelee kirjassaan laveasti Nokiaan liittyviä asioita. Olisin kaivannut tekstiltä keskittymistä harvempiin teemoihin ja niiden syvällisempää analyysia. Hakkarainen on työskennellyt itsekin Nokialla, joten hänellä on sisäpiirin tietoa, mutta silti turvautuu sanomalehtiin ja nettiartikkeleihin. Tulkitsen niin, että salassapitomääräykset estävät kirjoittamasta asioista suoremmin.
Ehkäpä kirjan englanninkielistä versiota voi suositella Nokiasta kiinnostuneelle Amerikan-serkulle. Suomalaisille monet kirjassa esitetyt tarinat ovat ennestään tuttuja.