Plääh sanon minä
Jatkan vielä muutamalla virkkeellä päivän Nokia-uutisten kommentointia, sitten blogaamisen voi taas panna hyllylle ;-)
Jotenkin päivän uutisista tuli sellainen tunnelma, että Nokian johto on ollut aika hukassa sen kanssa, millaisia älypuhelimia ja palveluja markkinoille tuodaan. Nokiasta on puuttunut se Steve Jobs, joka puuttuu – monien kiusaksi – pieniin yksityiskohtiin ja kannustaa hiomaan palveluja viimeiseen saakka kuluttajan miellyttämiseksi.
Saattaa olla, että Jobsin Reality Distortion Field on vaikuttanut minuun, mutta vaikutelma vain on se, että Nokiaa on johdettu Excel-taulukon takaa. Tärkeintä on saada leikattu kustannuksia sentti sieltä, toinen täältä, eikä rohkeita askeleita ole uskallettu ottaa kuluttajien näkökulmasta. Tietysti Navteqin tai Symbianin ostaminen tai verkkotoimintojen siirtäminen yhteisyritykseen ovat yritysjohdon näkökulmasta tärkeitä, mutta kuluttajalle niillä ei ole tuon taivaallista väliä. Tärkeämpää on se, miksi näytön resoluution ovat niin pieniä ja miksi S60:n käyttöliittymää on kehitetty niin pienin hiiren askelein.
Vielä viime vuonna kovasti uskoin, että Nokia ottaisi opiksi virheistään ja toisi markkinoille kuluttajia innostavia tuotteita. Enää en siihen jaksa uskoa. Kun ilmassa roikkuu 10 000 henkilön vähennys työvoimasta, on selvää, ettei tällaisessa ilmapiirissä paljon uskalleta innovoida ja ottaa riskejä. Sen sijaan pelataan varman päälle ja yritetään turvata oma työpaikka tai annetaan periksi. Ovi-palveluja hehkutetaan samaan aikaan kun niiden kehitystyötä hidastetaan.
5800 XM on osoitus siitä, että jos kuluttajille tarjotaan jotain uutta, kauppa käy loistavasti. Nokiaa edelleen arvostetaan. Mutta tuoko Nokia tänä vuonna mielenkiintoisia läpimurtotuotteita markkinoille. Enpä usko.
Nokia palkkaa pää märkänä Linux-osaajia
Jos Nokian Urapolun avoinna olevista työpaikoista pitäisi jotain päätellä, niin Nokia yrittää kiriä entisestään Maemo-alustan kehitystyötä. Nytkin tarjolla on tukuttain työpaikkoja esimerkiksi käyttöliittymän suunnittelijoille Suomessa, Usa:ssa ja Intiassa. Maemo-työpaikkoja on ollut aiemminkin tarjolla jatkuvasti kymmeniä, mutta tänään näytti tulleen kerralla enemmän, ehkä Maemo-kysymystä on käsitelty tänään Nokian hallituksessa.
Pieleen meni ennusteet…
Lokakuussa arvailin Nokian älypuhelinten myyntiä loppuvuonna. Edellisellä kvartaalilla olin arvioinut myynnin alakanttiin, joten korjasin ennustetta loka-joulukuulle ylöspäin. Ei olisi pitänyt. Kävin päin vastoin.
Nyt älypuhelinten myynti pysyi samalla tasolla kuin heinä-syyskuussa, joten ennusteeni meni pieleen. Tässäpä luvut.
Kokonaismyynti: Ennusteeni 18,5 miljoonaa, toteutunut 15,1 miljoonaa.
N-sarja: Ennusteeni yli 9 miljoonaa, toteutunut “noin 8 miljoonaa”
E-sarja: Ennusteeni 4 miljoonaa, toteutunut “yli 3 miljoonaa”.
N-sarja siis hiipuu hitaasti alaspäin, eikä E-sarja sittenkään pysty paikkaamaan myynnin menetyksiä. Nokian omien laskelmien mukaan sen markkinaosuus älypuhelimissa on pudonnut noin 32 prosenttiin. Todellisuus ei välttämättä ole näin synkkä, ainakin tutkimuslaitokset ovat näyttäneet Nokialle korkeampia prosentteja kuin Nokia on itse laskenut.
En usko Nokian pystyvän kohentavan asemiaan kovin nopeasti, mutta tuskinpa markkinaosuus voi tältä tasolta enää tulla kovin paljon alaspäinkään. Nokialla on hyviä tuotteita kuten massatuotantoon pääsevä 5800 XM valikoimissaan.
—
Mitäpä ennustaisi alkuvuoden myynniksi. Hmm.
Heitetäänpä hatusta, että N-sarjan myynti jää tasolle “yli 6 miljoonaa”, E-sarja jatkaa “alle kolmessa miljoonassa” ja kokonaismyynti 13,5 miljoonaa.
IPhone 3G kävi kaupaksi odotetun kehnosti
Apple myi loka-joulukuussa 4,36 miljoonaa iPhone 3G:tä eli selvästi alle analyytikkojen odottaman viiden miljoonan. Vielä heinä-syyskuussa Apple sai kaupaksi 6,9 miljoonaa puhelinta.
Kommenteissa on hehkutettu Applen kykyä tehdä tulosta vaikeina aikoina, mutta mielestäni iPhonen perusongelmaa ei ole tuotu riittävästi esille.
Nimittäin, iPhone 3G ei skaalaudu alaspäin. Kysyntää varmasti olisi halvemmalle puhelimelle – iPhone minille – mutta sellaista Apple ei ole Tim Cookin mukaan tuomassa markkinoille.
Applehan voisi riisua puhelimesta gps:n, kameramodulin ja vähentää muistia. Ominaisuuksien leikkausten vaikutus puhelinten valmistuskustannuksiin olisi kuitenkin pieni. Edelleen Apple joutuisi maksamaan puhelimestä korkeita royalteja patenttien haltijoille, edelleen puhelin tarvitsisi kalliin kapasitiivisen näytön ja kalliin prosessorin. iPhone minin tuominen söisi väistämättä niitä skaalaetuja, miten yhden mallin valmistaminen tuo.
Applen ei siis ole järkevää tuoda 399 euron tai 299 euron hintaista iPhone miniä markkinoille, vaikka sellainen lisäisi Applen myyntivolyymeja. Applen intressissä on saada viivan alle mahdollisimman paljon voittoa, volyymit eivät ole niin keskeisiä.
—
Kaiken mediahehkutuksen jälkeenkin Apple on myynyt puolessatoista vuodessa noin 17 miljoonaa iPhonea eli suurin piirtein saman verran kuin Nokia on liikuttanut N95:ää. Yllättävän vähän. Applen omat ääneenlausutut tavoitteet on toki ylitetty komeasti, mutta sellaiseen myllytykseen kuin kesällä 2007 uskottiin ei Apple sittenkään päässyt. En mitenkään usko, että Applen yhden puhelimen bisnesmallilla pystyttäisiin nappaamaan 40 prosenttia älypuhelinmarkkinoista vuonna 2012.
Voisi olettaa, että iPhonen kysyntä vaimenee tammi-maaliskuussa ja nuukahtaa olemattomiin huhti-kesäkuussa, jolloin kilpailijat tuovat markkinoille tukun kosketusnäytöllisiä puhelimia ja alkaa odotus Apple 3G:n seuraajan tulosta markkinoille.
Mitään mullistavaa en Applelta odota ensi kesänä. Ehkä muistimäärä kasvatetaan 32 gigatavuun, kameraa parannetaan, markkinoille tuodaan useampia värivaihtoehtoja ja liukunäppäimistökin on mahdollisuuksien rajoissa. Suurimmat uudistukset lienevät softapuolella, palveluissa ja kytkykauppamallin uudistamisessa.
—
Vaikka loka-joulukuun 4,36 miljoonaa myytyä iPhonea on Nokian volyymeihin verrattuna hyttysen ininää, on Apple kuitenkin tehnyt elämän Nokian pääkonttorissa hankalaksi. Applen menestys on houkutellut hunajapurkille eli kalliiden kosketusnäytöllisten älypuhelinten markkinoille monta uutta kilpailijaa, mikä syö valmistajilta mahdollisuudet satumaisten voittojen hankkimiseen. Apple on saanut mellastaa melko rauhassa, mutta kilpailu kiristyy tänä vuonna merkittävästi.
Applen menestys on myös nakertanut Nokian N-sarjan brändiä. Nokia näytä enää edelläkävijältä niin kuin vielä kaksi vuotta sitten N95:n julkistamisen aikaan vaan enemmänkin perässähiihtäjältä, joka kopioi ylpeästi Applen innovaatiot ja tuo ne massamarkkinoille.
—
Applen iPod Touchin myyntiluvuista minulla ei ole tietoa, mutta kokonaisuudessaan iPodit kävivät kaupaksi erinomaisesti. Ehkä iPhone ei olekaan Applen hittituote, mutta iPod Touch on. Ehkä monet iPhonen hankkimista suunnittelevat päätyivät lopulta hankkimaan suhteellisen edullisen Touchin ja hankkivat siihen tukuttain sovelluksia ja musiikkia. Jos näin todella on, tietää tämä vaikeuksia Nokialle aikeille myydä kalliita älypuhelimia, sovelluksia, pelejä ja palveluita. Halpa nokialainen yhdistettynä Touchiin riittää monille.
Files On Ovi ei edelleenkään vakuuta
Olen satunnaisesti kokeillut Nokian Files On Ovi -palvelua ja sen edeltäjää Avvenua vuoden ajan. Kehitystyöstä huolimatta Files On Ovi tuntuu edelleen toivottoman bugiselta, enkä voisi suositella oikein kenellekään nykymuodossaan. Virheilmoituksia tulee eteen aina kun yritän muuttaa palvelun asetuksia. Välillä tuntuu myös, että palvelu unohtaa aiemman sisäänkirjautumisen ja ohjaa käyttäjän rekisteröitymään palveluun.
Files On Ovi on perusmuodossa ilmainen, mutta jos haluaa tallentaa tiedostoja netin “pilveen”, pitää palvelusta maksaa jotain. En vain tiedä, miten palvelun voisi tilata netin kautta. Hinnat on aikanaan julkistettu Nokian Conversations -palstalla, mutta palvelun käyttöliittymän kautta eivät eri vaihtoehdot hahmotu.
Aikanaan innostuin Files On Ovin näppäristä Anytime -tiedostoista, joita voi käyttää silloinkin kuin oma kotitietokone(et) on suljettuna. Koska Anytime -palvelintila on maksullista, pitäisi käyttäjällä olla kunnolliset työkalut Anytime -tiedostojen hallitsemiseen, jotta hän voisi ottaa pois tarpeettomaksi käyneitä Anytime-tiedostoja. Niiden löytäminen on kuitenkin hankalaa, sillä tiedostoja ei löydy keskitetysti yhdestä paikasta, vaan ne pitää etsiä eri kansioista yksitellen. Tähän toivoisi muutosta.
Jos jotain hyvä Files On Ovista pitää mainita, niin asiakaspalvelu on hyvää. Kysymyksiin tulee asiantunteva vastaus parhaimmillaan parissa minuutissa.
—
Files On Ovi muistuttaa jonkin verran Share On Ovi -palvelua, sillä kummankin web-palveluun voi käyttäjä ladata tiedostoja webpalvelimelle. Share On Ovi:n puolella lataaminen pitää tehdä manuaalisesti, kun Files On Ovin lähettää tiedostot automaattisesti Connector-ohjelmalla.
Kumpikin palvelu on tullut Nokialle yritysostojen kautta, Share on Ovi tunnettiin aiemmin Twangona ja Files On Ovi Avvenuna. Kahden palvelun ostaminen ja integroiminen käyttäjälle mielekkääksi ja yhtenäiseksi kokonaisuudeksi näyttää erittäin haasteelliselta ja lähes toivottomalta projektilta. Esimerkiksi tiedostot pitää lähettää erikseen kumpaankin palveluun. Miksei käyttäjä voisi valita, että kaikki kuvat lähetetään Files On Ovin lisäksi samalla Share On Oviin ?
Kontaktilistoja Ovi-palveluissa taitaa olla kolme. Files On Ovi -palvelu pitää omaa kontaktilistaansa, samoin Share On Ovi, eikä kumpikaan osaa imuroida automaattisesti kontakteja Ovin Contacs-palvelusta, jonne voi synkronisoida puhelimella olevat kontaktit. Hämärää!
—
Suhtaudun tällä hetkellä aika skeptisesti ideaan Nokian muuttumisesta nettiyhtiöksi. Ehdottomasti lupaavimmilta vaikuttavat Nokia Messaging ja Nokia Email, jotka hiljattain julkistettiin. Ei ehkä kehittyneillä markkinoilla näillä ole kummoistakaan jalansijaa, mutta ehkä sitten kehittyvillä markkinoilla.
Entä sitten Nokia Life Tools, joka tarjoaa viljanhinnan lisäksi englanninkielen alkeita ja horoskooppeja. Ainakin datayhteydessä on päädytty fiksusti käyttämään tekstiviestejä.
Nettipalvelujen yhdeltä lippulaivalta Musiikkikaupalta putosi pohja pois tammikuussa, kun Applen iTunes poisti DRM:n ja muutti hinnoitteluaan joustavammaksi ja paransi musiikin laatua. Nokian musiikkikauppa perustuu vanhanaikaisesti DRM:ään ja hinnoittelu on edelleen kiinteää. Musiikin streaming-palvelu on toimiva, mutta sen markkinointi on jäänyt vähäiseksi.
Musiikkipuolella Nokian Comes With Music -palvelusta odotan tällä hetkellä eniten, vaikka Brittein saarilla menestys on ollut ilmeisen vaatimatonta. Kunhan kuluttajat ymmärtävät Comes With Musicin perusajatuksen, on sillä jonkinlaisia menestymisen mahdollisuuksia.
Files On Ovi ja Share On Ovi ovat kokeneet monta uudistusta, mutta innovaatiot ovat kateissa. Palvelujen olisi pitänyt kehittyä huomattavasti pitemmin harppauksin. On kulunut jo 1,5 vuotta siitä kun Nokia osti Twangon, ja edelleen palvelun kerrotaan olevan beta-vaiheessa. Valmista pitäisi tulla joskus ja lokalisoinnissakin pitäisi päästä alkuun.
Maps on suosituin Nokian palveluista, mutta nettipalveluksi en sitä vielä laske. Nokia Maps on kuitenkin puhelimissa toimiva navigaattori-ohjelma, jonka nettipuoli on vielä alkutekijöissä. Beta-versiossa netissä voi tallentaa suosikkipaikkoja ja ladata nämä sitten puhelimen Maps 3.0 -ohjelmaan. Editointimahdollisuudet ovat olemattomia, eikä toisten käyttäjien suosikkeja pääse katselemaan. Mapsia APIa ei ymmärtääkseni ole avattu kehittäjille vielä.
N-Gage etenee pikkuhiljaa, mutta pelivalikoima on edelleen vaatimaton ja myyntilistan kärjessä keikkuu Tetriksen kaltainen tusinapeli. N-Gage tarvitsisi paljon enemmän pelejä ja hinnoittelua pitäisi pudottaa alaspäin. Nyt hintataso on kohtuuttoman korkea verrattuna Applen Appstoreen.
Mielenkiintoisia nettipalveluita kuten Friends View ja Nokia Chat ilmestyy nettipalvelujen osana, mutta ne ovat saaneet suhteellisen pienen käyttäjäjoukon. Widsets-palvelu tuntui käynnistyneen hyvin pari vuotta sitten, mutta sittemmin sen liekki näyttää hiipuneelta. Monista mahdollisuuksista huolimatta Widsets tuntuu vain RSS-syötteen uudelleenpyörittelyltä, niin vähän varsinaisia widgettejä on tehty. Oma suosikkini Nokian ”pienistä” nettipalveluista on ehdottomasti Sport Tracker. Beta Labsista näyttää ilmestyvän myös muita ihan mielenkiintoisia nettiprojekteja, kuten ImageExchange ja sitten ihan hämäriä projekteja kuten jo kuopattu Mupe.
Toivoisin, että tuskastuttavan hitaasti etenevästä Ovi-kokonaisuudesta saataisiin alkuvuodesta myönteisiä valonpilkahduksia. Elokuva-kauppa on toivelistalla, samoin toivon, että Nokia saisi pykättyä jonkinlaisen vastineen AppStorelle. Jotenkin Moshin ja Downloadin tarjontaa pitäisi yhdistää houkuttelevaan pakettiin, vaikka ei tällainen uudistuskaan tekisi Nokiasta nettiyhtiötä.
The Flintstones & Ahne ja pihi…
Valistuneet lukijat arvannevat otsikosta, että tämä postaus käsittelee Nokian puhelimista löytyviä piirejä ja Nokian sirustrategiaa. En käsittele energia- ja tehonsäätelyn piirejä - joista osa on lainannut nimensä Kivisistä ja Sorasista - vaan keskityn puhelimien keskusprosessoreihin, OMAP-sovellusprosessoreihin ja sen sellaisiin. Tässä kohtaa on syytä varoittaa, etten ole ammatiltani insinööri vaan toimittaja, joten alla oleva teksti voi (ja todennäköisesti) sisältää kömmähdyksiä ja väärinkäsityksiä, mutta yritetään edetä niiden tietojen pohjalta, joita netistä on vapaasti saatavilla ja luoda jonkinlainen käsitys kokonaisuudesta.
—
Kun Nokia julkaisi ensimmäisen uuden sukupolven kosketusnäytöllisen puhelimen, 5800 XM:n, niin nettien keskustelupalstoilla valitettiin sitä, miksi puhelimesta ei löydy 3D-piiriä. Puhelimen mukana tulleet pelit toimivat takkuisammin kuin esimerkiksi N95:ssä, jossa tällainen piiri on. Valitettiin, että Nokia ikään kuin jätti puhelimista 3D-piirin pois pienten kustannussäästöjen takia.
Asia ei kuitenkaan ollut niin yksinkertainen. Nimittäin N95 sisälsi kaksi prosessoria, sovellusprosessori OMAP 2420:n, jossa 3D-piirikin on sekä RAPIDO3G:n, joka vastaa verkkotoiminnoista. Kahden prosessorin ratkaisu tietää lyhyttä akun käyttöikää ja kalliita materiaalikustannuksia, mutta vuonna 2006 se oli ainoa tapa saada puhelimeen edistykselliset toiminnot. OMAP 2420 ei yksin pystynyt vastaamaan verkkopuolesta, sillä sen tuki verkkoprotokollille ei ollut standardin mukainen. Siksi se tarvitsi RAPIDO:n kumppanikseen.
Nokia ei kuitenkaan hyödyntänyt 2420:n 3D-piiriä oikeastaan missään muualla kuin N95:n MultiMedia-valikossa. N-Gage-peleille ei 3D-tukea tuotu, vaikka sitä uskollisimmat N-Gage-fanit toivoivat. Nokialla nähtiin selvästi, ettei tämä kahden moottorin arkkitehtuuri pitkän päälle tuo kustannussäästöjä – ja pitkää puhelimen käyttöaikaa. OMAP 2420 on kallis prosessori. Sitä käytettiin viimeisenä N82:ssa, mutta sen jälkeen OMAP2:n käytöstä luovuttiin kokonaan muualla kuin nettitableteissa.
Nokialla oli mielessä muuta. Yhtiössä kehitettiin samaisesta RADIDOsta, tai RAPIDOyawesta piiri, joka pystyy pyörittämään verkkotoimintojen lisäksi samaan aikaan puhelimen käyttöjärjestelmää. Ratkaisu toi isot kustannussäästöt, sillä OMAP 2:ta ei tarvittu eikä kuluttaja oikeastaan menettänyt mitään. Akun käyttöaika piteni huomattavasti ja todellisuudessa puhelimen käyttöliittymä tuli entistä jouhevammaksi. 3D-piiri meni pesuveden mukana, mutta sillä ei suurta merkitystä ollut.
Yhden piirin strategia mahdollistaa sen, että Nokia pystyy painamaan älypuhelinten materiaalikustannukset alemmaksi kuin kilpailijat. Muut joutuvat ostamaan verkkopiirin esimerkiksi Qualcommilta.
5800 XM on kosketusnäytöllisissä puhelimissa vasta alkua, sillä strategian mukaan markkinoille pystytään tuomaan vielä sitäkin edullisempia puhelimia. Nokia käyttää sumeilematta myös edullisia resistiivisiä näyttöjä, jotka ovat huomattavasti halvempia valmistaa kuin iPhonesta tutut kapasitiiviset kosketusnäytöt.
Yhden sirun strategia on toiminut hyvin monessa kohtaan ja mahdollistanut monien puhelinten kuten 5320:n hinnan painamisen alas. Odotan, että samaa perusratkaisua yhdistettynä Symbian-käyttöjärjestelmään nähdään vielä pitkään. Edulliset puhelimet sopivat hyvin yhteen nykyisen talouskurimuksen kanssa.
Kaikki siis hyvin ? No ei.
—
Nokia ongelmat älypuhelinmarkkinoilla näyttävät keskittyvän aiempaan lippulaivamallistoon eli N-sarjaan, jonka myynti takkusi jo heinä-syyskuussa. Loka-joulukuun lukuja ei vielä ole julkistettu, mutta pahaa pelkään, että iloisia uutisia ei N-sarjan myynnin osalta ole luvassa. N78, N79 ja N85 eivät ole sellaisia menestysmalleja kuin Nokia on odottanut. N96 käytetään erilaista siruratkaisua, mutta siltäkään en paljon odota.
Tämän vuoden ensimmäinen neljänneskin näyttää N-sarjan osalta huolestuttavalta, sillä uusia malleja ei enää ehdi myyntiin merkittävissä määrin. Vaikka Nokia julkistaisi menestysmallin, kestää muutaman kuukauden, ennen kuin puhelinten tuotantomäärät saadaan nostettua ylös. N97 voi ehtiä vielä maaliskuun aikana markkinoille, mutta kassan pohjalle se ei kuitenkaan ehdi tuomaan kate-euroja.
Alkuvuonna älypuhelinten myynti saattaa hyvinkin olla E-sarjan sekä erinomaisesti kaupaksi käyvän 5800:n varassa. Ongelmana tässä on se, että sekä E-sarjan että 5800:n myyntihinnat ovat huomattavasti alhaisempia kuin N-sarjan puhelimilla. Vuosi sitten Nokia teki muhkean tilin N95:llä, vaikka mallistossa oli puhelimia, joita kappalemääräisesti myytiin moninkertaisesti. N95 kate oli niin iso. Nyt ei taida vastaavaa katemagneettia olla mallistossa.
Kuluttajat eivät jaksa innostua uudelleenlämmitetystä N95:stä, jollaisia N85 ja N79 ovat, olkoonkin niiden sirustrategia kuinka edistyksellinen tahansa.
—
Miksei Nokia tuonut markkinoille nopeammin kosketusnäytöllistä puhelinta kun markkinat lähtivät liikkeelle vuonna 2007 lumivyöryn tavoin? Onhan Palm osoittanut Pre-puhelimellaan, että niukoilla resursseilla pystytään tuomaan markkinoille nopeasti “sankari”-puhelimia. Vastauksia voisi etsiä Nokian “dna”:sta ja sirustrategiasta.
Nokia on 2000-luvun jälkipuoliskolta lähtien keskittynyt älypuhelimissaan “platformien” kehittämiseen yksittäisten hittipuhelinten sijaan. Tämä on tuonut Nokialle valtavia kustannussäästöjä ja huikeita menestystarinoita. Nokiahan kehitti vuosikymmenen alkupuolella kosketusnäytöllistä Series 90 -käyttöliittymää, mutta sai markkinoille vain yhden puhelimen 7710:n, joka myi kehnosti. Tuotekehitysponnistelut valuivat hukkaan. Samoin Nokia luopui – käyttäjien harmiksi – kommunikaattoreissa käytetystä Series 80 – käyttöliittymästä ja toi tilalle S60:een perustuvat E90:n. Vaikka kommunikaattoreilla oli paljon uskollisia käyttäjiä, eivät niiden myyntimäärät nousseet mitenkään erinomaisiksi. Nokian yritysratkaisujen liiketoimintayksikkö pysyi pitkään tappiollisena. Vasta melko tavallisen S60-puhelimen, E65:n myynti muutti tuloksen parempaan suuntaan.
Nokia on siis tullut kosketusnäytöllisten puhelimien markkinoille myöhässä, koska se on kehittänyt platformiaan, S60 5th editionia. Nokia olisi voinut kehittää nopeasti on-off -puhelimen vastaiskuna muille valmistajille, mutta tämä olisi ollut vastoin 2000-luvun alun opetuksia. Platformin kehittäminen tuo isot kustannussäästöt ja merkittävän kilpailuedun.
Myöskään näyttäviä graafisia tehosteita ei Nokian puhelimissa ole nähty. En näe, että Symbian-käyttöjärjestelmä olisi tähän ollut esteenä, vaan pidän suurimpana syynä Nokia valitsemaan sirustrategiaa.
Nokia olisi voinut tuoda jälleen kahden sirun puhelimia ja käyttää Texas Instrumentsin kolme vuotta sitten julkistettua OMAP 3-sovellusprosessorien sarjaa, mutta näin ei tehty. Ehkä puhelimien komponenttikustannukset olisivat jääneet Nokian ynnäilyjen mukaan liian korkealle ja akun käyttöikä liian lyhyeksi. Totuuden nimessä on sanottava, ettei OMAP 3:lla ole ollut paljon jakoa puhelinten moottorina Palm Pre:tä lukuunottamatta. Saattaa olla, että Nokia palaa OMAP 3:n käyttäjäksi vasta kun uudet 45 nanometrin tekniikalla tehdyt piirit ovat saatavilla.
–
Sinänsä loogisessa ja insinöörimäisessä ajattelussaan Nokia näyttää kuitenkin unohtavan kuluttajien mieltymyksiä ja brändin rakentamista. Ei ketään kiinnosta, onko puhelimessa yksi vai kaksi moottoria, kunhan käyttöliittymä on helppokäyttöinen ja näyttävä. Eikä halvalla tehdystä puhelimesta saa enää kovaa hintaa.
Hidastelullaan Nokia on jäänyt ainakin yhdysvaltalaisen median mielissä pahasti jälkeen niin Applelle, RIM:ille kuin monille Windows Mobile ja Android-puhelimien valmistajille. Jopa Palm näyttää seksikkäämmältä kuin Nokia, ainakin jos on uskominen jenkkimediaa.
Nokia tekee halpoja ja nerokkaasti integroituja älypuhelimia, mutta saako siitä meheviä juttuja mediaan ? Ei tietenkään.
Ehkä “kerettiläisen” puhelimen tekeminen- joka ei ehkä sisällä niin järkevää komponenttistrategiaa eikä välttämättä ollut järkevä platform-ajattelun kannalta – olisi nostanut Nokian median lemmikiksi ja olisi tehnyt Nokiasta uskottavan vastavoiman Applelle. Brändi olisi siitä ainakin kohentunut, jos kohta tuotot olisivat jääneet pienemmiksi.
Apple iPhone 2G ei lopulta merkinnyt Nokian kannalta paljoakaan, sillä jeesuspuhelimen ensimmäisen version myynti nuukahti kuuteen miljoonaan, mutta iPhone 3G Appstoren kera merkitsee Nokialle vakavaa haastetta. Mindsharen saaminen on nyt huomattavasti vaikeampaa. Nokia voi tänä vuonna julkistaa “sankaripuhelimen”, mutta sille voi käydä kuin Playstation 3:lle. Ihmiset pelaavat mielummin Wii:llä, joka vain on hauskempi, vaikka teknisesti ei niin sofistikoitunut.
—
Miksei Nokia kehittänyt omaa Linux-superpuhelintaan Maemo-käyttöjärjestelmän ympärille? En todellakaan tiedä.
Maemohan on ollut kehitteillä vuosia. Ensimmäinen Linux-tabletti julkaistiin jo 3,5 vuotta sitten. Tässä ajassa olisi hyvin ehtinyt rakentaa Maemosta luotettavan älypuhelinten käyttöjärjestelmän. Jos tähän Google ja Palm pystyivät niin miksei sitten Nokia valtavine resursseineen.
Miksei Nokia palkannut leegiota Linux-kehittäjiä rakentamaan uutta puhelinta jo vuosia sitten ? Nokia on toki kiihdyttänyt Maemon kehittämistä ja palkannut kehittäjiä Linux-puolelle, mutta tuleeko mahdollinen Maemo-puhelin markkinoille sittenkin liian myöhään. Älypuhelinmarkkinoille on tunkua kun tietokoneiden valmistajat kuten Dell, Asus ja Acer suunnittelevat älypuhelimiaan ja Microsoftkin mahdollisesti kehittää omaa älypuhelintaan. Tilaa ei ole kaikille. Riittääkö kehittäjiä enää Maemolle luomaan tuhansia ja tuhansia ohjelmia ?
Nokian ohjelmistostrategiana on tietysti käyttää Trolltechin aiemmin kehittämää qt:tä, jonka ansiosta samat ohjelmat toimisivat sekä S60- että Maemo-puhelimissa. Mutta toimivatko ohjelmat hyvin kaikissa alustoissa vai rajoittaako tällainen strategia Maemon käyttöliittymän kehittämistä. En osaa sanoa.
—
Onko N-sarjan notkahdus tilapäistä ja ennakoitua vai merkitseekö se Nokian valta-aseman pysyvää marginalisoitumista älypuhelinmarkkinoilla ?
Kun tietäisi.
Oliko Nokia liian pihi ja ahne keskittyessään platformien rakentamiseen ja yhden sirun puhelimiin ja ummistaessaan silmänsä kuluttajien halulle saada visuaalisesti näyttäviä kosketusnäytöllisiä puhelimia. Vai toteutuuko Nokian visio, jonka mukaan se pystyy tuottamaan maailman miljoonille ja miljoonille puhelinten käyttäjille edullisen älypuhelimen joka avaa ihmisille ensimmäistä kertaa väylän nettiin (ja tietysti Nokia Ovi-palveluihin).
Jos osaisin vastata tähän, en olisi kirjoittamassa tätä juttua.