Bloggaajat jättävät Symbianin
Wow. Olipa yllätys. Pitkäaikainen Symbian-evankelista Ricky Cadden kertoi torstaina lopettavansa arvostetun Symbian-Guru-bloginsa. Ei mennyt kuin päivä, niin The Nokia Guide ilmoitti, ettei se enää testaa Symbian-puhelimia eikä suosittele niitä lukijoille.
Blogosfäärissä Nokialla ei näytä menevän todellakaan lujaa. Symbian-freak-blogi kirjoittaa edelleen Nokiasta, mutta tyylilaji on vaihtunut. Ennen pitkiä vuodatuksia kirjoittanut Teo lykkää blogiinsa pelkkiä lehdistötiedotteita, eikä sanallakaan kritisoi Nokiaa. Mistähän syystä?
Mobile Diva-palsta on muuttunut samanlaiseksi lehdistötiedotteiden jakelupaikaksi, jossa ei takavuosien “rantteja” enää ole. Syy lienee sama kuin Symbian-freakissa.
My-Symbian on viettänyt jo useita vuosia hiljaiseloa. Silloin tällöin blogissa julkaistaan lehdistötiedotteita, mutta takavuosien tapaan testejä ei enää tehdä.
Allaboutsymbian.com kirjoittaa edelleen myönteiseen sävyyn Symbianista ja Nokiasta. Kritiikkiä on siellä täällä, mutta mitään symbianin kertakaikkista lyttäämistä ei sivustolta löydy. Linjanveto on toisaalta selkeä, tämä saitti ei pyöri tuulen mukana.
Nokia-fanien omien blogien nuukahdettua on Nokia ollut toimelias omien blogien pyörittämisessä. Blogeja on niin paljon, että ne menevät keskenään ristiin eivätkä kaikki löydä omaa yleisöään. Vai väittääkö joku seuraavansa kaikkia näitä: Nokia Nordic Blogia, Messaging Blogia, NSeries Blogia, Ovi Maps Exploderia, Ideas Projectia, Inside Nokia Musicia, Point & Find Blogia ja niin edelleen. Kehittäjille suunnatut Symbian-blogit, Forum Nokia Blogit, BEtalabsin blogit ja QT-blogit ovat tietysti paikallaan. Nokia Conversations ja Nokia Ovi Blogi taas menevät välillä aika paljon päällekkäin, eikä Nokia Ovi Blogi ole löytänyt oikein luontevaa roolia itselleen. Sovelluksista kerrotaan Daily Ovi Applications-blogissa, Ovi Suitesta etenkin Betalabsissa ja musiikkipuolesta Inside Nokia Musicissa. Files on Ovi ja Share on Ovi taas viettävät hiljaiseloa, joten niistä ei ole paljon blogattavaa. Niinpä Ovi Blogi kertoo vaikkapa Ovi-tiimiläisten kesänviettosuunnitelmista. Mikäpäs siinä, voihan niistäkin kirjoittaa.
Vanha video N97:stä
Löysin hauskan Youtube-pätkän N97:n promovideosta ja todellisuudesta. Tämä on julkaistu jo syyskuussa 2009.
En voi itenkään käsittää, miten promovideo on voinut mennä läpi N-sarjan tuotevastaavalta. Joku tolkku kuluttajien kusettamisessa pitäisi olla. Toivon ja uskon, että Nokia on tuon jälkeen korjannut tapansa. N8:asta levinneet viralliset promovideot ovat näyttäneet aidommilta.
iOS 4
Latasin iPhone 3 GS:ään uusimman ohjelmistoversion iOS4:n. Päivitys vaikutti lisäävän puhelimen nopeutta. Kameran kuvat tallentuvat muistiin huomattavasti nopeammin kuin aiemmin. Parannuksia tuli sähköpostiohjelmaan. Uusi iBooks-piti ladata erikseen. Sovellus vaikutti ihan hyvältä, mutta suomenkielisiä kirjoja en löytänyt.
Paljon hehkutettu moniajo on edelleen vuosia perässä Symbiania. Koti-näppäimen kaksoisnäpäytys tuo eteen vain listan viimeksi käytetyistä ohjelmista, mutta moniajosta ei tässä kohtaa voi puhua. Moniajoa saa vain muutamiin sovelluksiin, kuten musiikkisoittimiin ja gps-tietoja tarvitseviin sovelluksiin, mutta nämäkin moniajoa tukevat ohjelmat pitää vielä erikseen ladata. Kovin monta sovellusta ei vielä ole edes valmiina. Älytöntä.
Kansioita pystyy luomaan viemällä sovelluskuvakkeita toisten päälle. Yksi idioottimaisuus uutuuteen sisältyy. Kotivalikon resetointin poistaa kaikki käyttäjän luomat kansiot. Tämä on ok. Resetointi toimii kuitenkin päinvastaisesti ensimmäiseen kotivalikko-sivuun, josta löytyvät Youtube-sovellukset, kamera, kalenteri, viestit ja niin edelleen. Kun resetoin kotivalikon, niin sinne palautuvatkin käyttäjän aiemmin luomat kansiot, vaikka käyttäjä olisi ne manuaalisesti tyhjentänyt aiemmin. Päätöntä.
Selain tuntuu aiempaa bugisemmalta. Selain on kaatunut muutaman päivän aikana pari kertaa, kun aiemmin selainta ei saanut nurin kovin usein. Kerran selain hukkasi kaikki lataamani kirjainmerkit. Ne palautuivat vasta kuin käynnistin puhelimen uudestaan.
iOS4:n julkisuus on ollut aivan yliampuvaa verrattuna siihen, kuinka vähän se oikeastaan tuo lisää uusia ominaisuuksia käyttäjälle.
Conspiracy For Good, wtf?
Ei näin, ei näin. Nokia kaipaa brändinsä kirkastamiseksi yksinkertaisia selkeitä viestejä, eikä sekasotkuista hömppää. Nyt kesähelteillä Nokia meni ja julkisti pläjäyksen nimeltään Conspiracy For Good. Se on: ”an inaugural movement that blends online and real-world tasks to effect social change through audience participation. ” Todella hämärä viritys, joka yhdistää tapahtumia eri puolilla maailmaa, Ovi Storen pelejä, musiikkia, videoita ja erään afrikkalaisen kylän auttamista.
Minusta Nokian ei missään nimessä pitäisi tehdä tällaisia projekteja. Ei, vaikka jokunen tuhat sattuisi näihin osallistumaan. Edellinen vastaava Nokia-peli julkaistiin 5 vuotta sitten, eikä muistini mukaan ollut enää lainkaan niin suosittu verrattuna aiempiin Nokia Gameihin verrattuna.
Nyt pitäisi tulla ulos selkeillä viesteillä, jotka rakentavat luottamusta yhtiön tulevaisuuteen. Tällainen oli esimerkiksi tämänpäiväinen ilmoitus, jossa kerrottiin, että tavalliset pulliaiset voivat lähettää Ovi Storeen QT:llä tehtyjä ohjelmia myyntiin, eikä rekisteröitymisestäkään veloiteta kuin muodolliset 50 euroa.
Kaikki yhden Meegon varassa
Voi, voi Nokia. Huonolta näyttää. Halpispuhelinta 5230:aa myydään paljon, mutta hinta on aivan tolkuttoman halpa. Gigantin tarjouksessa puhelin maksoi 119 euroa, ja hintaan sisältyi navigaattorin lisäksi silikonikuoret ja autoteline. Siis Suomessa, Nokian kotimaassa. Aika uskomatonta. Edes täällä ei pystytä repimään puhelimesta säällistä hintaa.
N8:sta ei tule myynnin pelastajaa. Puhelin ei menesty kilpailussa, ellei Nokia lupaa puhelimeen ilmaista päivitystä Symbian^4:ään vuonna 2011. Käyttis on korjauksista huolimatta vanhanaikainen.
Mutta onhan vielä MeeGo. Sen vetovoimaan en enää jaksa uskoa. MeeGo on jotenkin onnistuttu positioimaan kummalliseksi Linux-mobiilitietokoneeksi, kun kuluttajat haluavat yksinkertaisia mediavekottimia. Huhujen mukaan ensimmäisessä MeeGossa on liukuva qwerty-näppäimistö, mikä ei todellakaan ole hyvä asia. Se vain vahvistaa MeeGon asemaa marginaalissa.
Ehkä sitten Meegon qwertitön Lankku-versio parantaa tilannetta vuoden 2011 puolella, mutta tuolloin odotetaan jo uutta iPhonea. Pahaa pelkään, että MeeGo jää mediassa samanlaiseen paitsioon kuin nykyinen N900. Uskollinen käyttäjäjoukko pitää siitä, mutta puhelinta ei mainosteta eikä myydä tarpeeksi. Jos siitä olisi haluttu tehdä uusi N95, olisi hehkuttaminen pitänyt aloittaa jo N900:n kohdalla. N900:ssa olisi pitänyt olla kapasitiivinen näyttö ja virallinen päivitettävyys MeeGoon ja niin edelleen.
Entä sitten MeeGo tabletit? Nokialta sellainen varmaan tulee, mutta suhtaudun sen menestymismahdollisuuksiin pessimistisesti. Nokia tuli viime vuonna miniläppärimarkkinoille Bookletillaan pahasti myöhästyneenä ja epäonnistui. Nyt käy samoin MeeGo-tabletille. Kilpailija iPad on luonut markkinan ja vienyt muilta elintilan. 299 euron tabletilla voi tietysti yrittää kilpailla, mutta katteen tekeminen onkin vaikeaa.
Entäs sitten Ovi? Storea kehitetään, mutta muutoin koko palvelua ajetaan pikku hiljaa alas. Email siirtyy Yahoollle, Files on Ovi ja Share on Ovin kehitys on pysähtynyt. Jossain vaiheessa ajattelin, että Nokia kehittää uutta mediapalvelua Juniperia ja myy nettikirjoja, mutta en enää usko näihin projekteihin. Ehkä tällaiset projektit voidaan vielä julkaista, mutta ovatko kuluttajat tai kustantajat niistä kiinnostuneita. Kovasti epäilen.
—
En olisi yhtään hämmästynyt, jos Nokiasta tehtäisiin ostotarjous. Hinta pörssissä on naurettavan pieni.
Kirja-arvostelu: Uusi Nokia käsikirjoitus
Nokian arvostus raatii pohjamutia. Osakekurssi on tätä kirjoitettaessa painunut alle 8 euron. Kurssin arvoa mittaava P/E -luku on teknologiayhtiölle naurettavan alhainen, 11. Suomen ylpeyden voisi ostaa pörssistä pois pilkkahinnalla, 29 miljardilla eurolla. Yhtiö tekee kohtuullista voittoa, mutta tulevaisuuden usko on karannut sijoittajilta. Uutta johtoa eivät sijoittajat Nokialle valitse, vaan äänestävät jaloillaan.
Ennen niin arvostetun ja pelätyn Nokian ulkokuoreen on Suomessakin tullut isoja repeämiä. Yhtiön tuotteita pilkataan avoimesti mediassa, keskustelupalstoilla, kahvipöydillä. Enää ei Lex Nokia onnistuisi, yhtiön murentunut arvovalta ei siihen riittäisi.
—
Nokiasta on kirjoitettu viimeisen vuoden aikana useitakin kirjoja. Aiemmin olen tässä blogissa arvioinut Ari Hakkaraisen “Menestyksen hinta”. Nyt sain Juhani Riskulta arvosteltavaksi kirjan “Uusi Nokia”.
Kirjoittajan datadraamaksi nimeämä tyylilaji ei ole aivan kevyttä luettavaa. Tässäpä huomioita.
—
Kirjan perusviesti on se, että Nokia on perustettava uudestaan niin kuin vuonna 1992. Uusi Nokia henkilöityy perustajiinsa, omistajiinsa ja henkilöstöönsä. 300 epäkelvolle pomolle ja 15 000 työntekijälle pitää antaa fiksusti kenkää.Vähempi ei riitä.
Risku luonnostelee Nokialle kahden johtajan mallin Applen ja Googlen tapaan. Siinä operatiivinen hallintojohtaja (CEO ) hoitaisi juoksevat asiat ja sisältöjohtajalla (CDO) on vapaus ja tehtävä johtaa yhtiön tulevaisuutta. CDO on uuden Nokian visionääri, innovaattori, muotoilun johtaja, tuotekehityksen päällikkö. Sisältöjohtajan lähimpiä luottohenkilöitä olisivat strategia-, visio-, ja draamajohtaja. Viimeksi mainitulle kuuluisivat mm. netti, media, yhteisöt, elokuvat, teatterit.
—
Risku on kirjoittanut kirjansa yksin oman kustannusyhtiönsä kautta. Se antaa vapauden kirjoittaa juuri niin kuin haluaa ilman kustannustoimittajien ohjailua, mutta lukijan näkökulmasta kirja on kompleksinen. Risku kirjoittaa paljon. Sivujen reunat täyttyvät huomautuksista, joista osa on osuvia, osa ei.
Otanpa vain pienen esimerkin. Risku kirjoittaa mobiilidiivana tunnetuksi tulleesta Darla Mackista näin: “Darla Mackia on pidetty löysässä hirressä mobiiliprinsessana, välillä vetäen, välillä löystäen. Darla olisi ihanteellinen Android-miljonääriksi Googlen listoille. ”
Höpsistä sanon mitä. Yhdysvalloissa asuva Darla piti semisuosittua blogia, mutta ei hän mikään jysäyttävä kirjoittaja ollut. Muistan, että Nokia toi Darlan Suomeen jossain vaiheessa, ja tämä pääsi moikkaamaan Olli-Pekka Kallasvuotakin. Mikä muu yhtiö kuin Nokia ei suhtaudu bloggaajiin niin myönteisesti kuin Nokia. Mieleen tulee vaikkapa Stefan C, joka sai määräaikaisen paikan Nokiasta, mutta tyri homman paljastettuaan N86 valokuvausominaisuudet nettisivuille. Betalabsin Tommi Vilkamo on hyvinkin suosittu yhteisöhahmo, ja nyt Niiini Kokkonen blondailee Ovi Blogissa.
Kirja olisi kaivannut kustannustoimittajaa, joka olisi tiivistänyt ja fokusoinut tekstiä, hionut lauseita ja poistanut toistoja. Ymmärrän kyllä, ei ollut kovin fiksua laittaa signaali-insinööriä Tero Ojanperää neuvottelemaan sopimuksista Hollywoodin elokuvamogulien kanssa, mutta en halua lukea tätä monessa kohtaa kirjaa. Organisaatioissa ihmisiä epäsopiviin tehtäviin nostava Peterin periaate on toistettu liian monessa kohtaa.
—
Juhani Risku on muotoilun ammattilainen, ja terävimmillään hän on kritisoidessa vanhan Nokian muotoilusotkua laite- ja käyttöliittymäpuolella. Samalla lukijat pääsevät kurkistamaan Nokian sisäisiin prosesseihin tavalla, joka ei ole ehkä koskaan ennen ollut mahdollista. Risku kirjoittaa viiltävää analyysia siitä, kuinka kouluttamattomat henkilöt tulevat johtamaan muotoilua, kuinka jokainen voi sanoa jokaisesta asiasta mitä vain.
Risku kauhistelee vaikkapa sitä kuinka Nokia osti Dopplr-yhtiön ja kuinka (nimeltä mainitsematta) sai kaupalla takaisin Marko Ahtisaaren muotoilujohtajaksi. Hän ennakoi muotoilun parissa työskentelevien kapinaa. Ahtisaari on ehkä mukava heppu, mutta hänellä ei ole muotoilun peruskoulutusta. Ahtisaarella ei Riskun mielestä ole mitään mahdollisuuksia nousta vaikkapa Frank Nuovon tai Alastair Curtisin tasolle.
—
Nokiaa seuratessani kauhistelin usein miten yhtiö palkkaa sumeilematta jenkkijohtajia. Suhtauduin kovasti epäillen siihen, että Applesta tai Googlesta poispotkitut tai muuten vain lähteneet tulevat vetämään Nokian bisneksiä. Jaarittelua tulee suusta, mutta löytyykö sitoutumista yhtiön tavoitteisiin ja halua saavuttaa jotain muuta kuin hyvä eläkevirka. Monille suomalaisille Nokiassa työskentely on – tai on ainakin ollut – paitsi keino hankkia voita leivän päälle, niin myös osallistumista kansallisesti merkittävää projektiin.
Risku on samoilla linjoilla: “Suomalaisen työn ennakoitavuus on hyvä, kommunikaatio suoraa ja koodisto selkeää. Nokiassa globaali ulottuvuus on antanut kansainvälisyyden manana-kertoimilla. Ikuinen approval-prosessi on ruotsalaisilta, selkään puukottaminen hyötykulttuureista, tehokas-ei-niin-hyvässä tulee saksalaisilta, poissaoleva impulsiivisuus espanjalaisesta kulttuurista, hällä-väliä-kulttuuri italialais-kiinalaisena risteytymänä.”
Risku kirjoittaa amerikan diivasta Lee Eptingistä ja Forum Nokian hukatuista mahdollisuuksista. Entäpä sitten toinen diiva Mary MacDowell, joka tuhosi Enterprise Solutionia ja Corporate Developmentia ja sai nyt johdettavaksi peruspuhelimet. Hirvittää suoraan sanoen.
—
Olisin lukenut mielelläni kirjasta enemmän analyysejä Nokian johtajista, mutta näistä Risku kirjoittaa sittenkin varovaisesti. Kaikista hän ei kirjoita sukunimellä, joten jää lukijan taustatietojen varaan, kuka on vaikkapa 5 miljardin hintainen Taru R tai bränditiimin Liza R, Pekka R, Ari T, jotka ovat luoneet Riskun mielestä laiskan brändin ja hukanneet 20 miljardia mahdollisuuksia. Tai millainen oli viime vuonna Nokiasta siististi syrjäytetty Bob Ianucci.
Jenkeissä paljastuskirjat ovat paljon suorempia, Suomessa ollaan pidättyväisempiä, tämä kai on johtopäätös Riskun ratkaisusta.
—
Jotain muutakin kaipasin. Kirjassa analysoidaan sittenkin hyvin vähän Nokian puhelimia tai palveluita. Olisin halunnut kurkistaa vaikkapa miten N95:stä tuli tuoteikoni, oliko se yllättävää ja miksi menestystarina päättyi sen jälkeen. Tai yrityskaupat. Ne ovat Riskun mukaan olleet epäonnistuneita. Olisin halunnut lukea, miten ihmeessä Nokia päätyi aikanaan ostamaan Twangon tai Avvenun, Amerikan tanttojen älynväläyksiä vai mitä?
Risku kyllä mainitsee Ovi Storen edeltäjät Moshin, Download! in ja Software Marketin. Mikseivät nämä menestyneet niin kuin iPhonen App Store. Missä vika, Risku kysyy ja vastaa: Johtajuus, kompetenssi, GEBin ymmärryksen, seurannan, tuen ja osallistumisen puute, laiskuus, Tampere-keskeisyys, johtajien arroganssi. Väärät johtajavalinnat ja Nokiaan kehittynyt amerikantauti, paistattelu. Puuh. Jäin kaipaamaan pidemmälle menevää analyysiä. Kuka oli väärä johtaja, kuka laiska ja mitä pahaa on tamperelaisissa. Ehkä nämä koodisanat aukeavat Nokiassa työskenteleville, mutta ulkopuolisille ne jäävät vieraiksi.
Käyttöliittymistä Risku kirjoittaa enemmän. Jälkeenpäin tuntui käsittämättömältä, kuinka Nokiassa suhtauduttiin iPhoneen vähätellen ja kuinka tutkimuskeskuksen ideoista äärimmäisen vähän (1) otettiin S60-alustalle. Valtavasti hukattuja mahdollisuuksia.
—
Kirja on henkilökohtainen, polveileva, välillä raskassoutuinen, välillä riemastuttava, välillä käsittämätön, välillä oivaltava ja hauska. Risku kertoo omista projekteistaan ja niiden vastaanotosta, analysoi Nokia-kieltä, kritisoi ammattikoulutusta, loikkaa Finnairiin, ideoi Nokian osingonjaon uudelleen, analysoi riemastuttavasti Ronald McDonaldsia, Coca-Colan joulupukkia ja sammakon ja moottorikelkan muotojen samanlaisuutta. Siis paljon kaikesta.
Lopputulos olisi suurelle yleisölle houkuttelevampi, jos se olisi puettu tiiviimpään tarinan muotoon. Se olisi vaatinut karsimista, toisaalta keskittymistä Nokian henkilöihin, tuotteisiin, palveluihin, päätöksiin. Nyt kirjaa voi suositella Die Hard Nokia -fanille, entiselle tai nykyiselle, joka haluaa löytää tiedonmurusia siitä, mikä yhtiössä mättää ja mitä voisi tehdä toisin.
Siellä täällä on kirjassa leimoja. Ne osoittavat parannusehdotuksia, joita Risku lähetti Olli-Pekka Kallasvuon luettavaksi vuoden 2009 heinäkuussa. On mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon niistä lopulta toteutuu.
Ovi Mail by Yahoo
Jos luottaisin sähköpostiliikenteessä Nokian Ovi Mailiin, olisin aika huolissani Nokian ja Yahoon viime viikkoisesta yhteistyösopimuksesta. Nokiahan kertoi, että jatkossa Ovi Mail -palvelu pyörii Yahoon palvelimilla.
Muutoksen yksityiskohdista ei ole kerrottu julkisuuteen. Ovatko palvelun ehdot entisiä vai noudatetaanko jatkossa Yahoon ehtoja. Minua ei tietenkään haittaisi se, että Ovi Mailin 1 gigatavun rajoitus vaihtuisi Yahoon rajattomaan sähköpostilaatikkoon. Wikipediasta kuitenkin luin, että käyttämätön Yahoon ilmainen sähköpostitili deaktivoidaan 4 kuukauden kuukauden kuluessa, jos palveluun ei ole kirjauduttu. Vanhan osoitteen saa kyllä takaisin, mutta sähköpostit katoavat. Onko tämä jatkossa Ovi Mailin linja? Asia olisi hyvä selvittää kuluttajille.
Tuolileikki jatkuu
Muutama huomio Nokian organisaatiouudistuksesta.
- Organisaatio on ulkopuolisen silmin selkeä ja muistuttaa paluuta vanhaan aikaa, jolloin peruspuhelimet, älypuhelimet ja verkot olivat omissa yksiköissään.
- Viime vuosien uudistukset ovat olleet epäonnistuneita.
- Palveluilla on luonteva koti älypuhelimien ja MeeGo-tietokoneiden kyljessä, siinä ohella kehitetään Nokia Money:tä ym. peruspuhelimiin.
- Samalla tunnustetaan palvelustrategian epäonnistuminen. Palveluiden asema organisaatiossa enemmän laitemyyntiä tukevaksi.
- Mary Dowellin nousu puhelimien johtoon yllätti, samoin Kai Öistämön siirto kehityspomoksi.
- Windows-kevytläppäri ei saa jatkoa, kun tietokoneet ja muut vastaavat laitteet perustuvat jatkossa MeeGoon. Android-puhelimiakaan ei tule, eikä Windows Mobile-puhelimia.
- Tämän pitäisi olla kestävä organisaatiomalli vuosiksi eteenpäin. Muuten uudistuksilta on uskottavuus pois. Ei henkilöstö jaksa jatkuvaa tuolileikkiä.
- Johto suomalaistui, johtoryhmässä 1.7. enää kaksi jenkkiä.
- Vanjoen nousu Nokian kakkospomoksi yllätti. Eikös tämä mies aikanaan ollut vastuussa siitä, että Linuxia tuotiin puhelimiin niin hitaasti?
- Richard Greenin valinta mielenkiintoinen. Softapuolen ammattilainen.
- Monilla pomoilla aiempaa selkeämpi rooli (Torres, Savander, Ojanperä). Vanha Solutions-yksikkö tuntui epäselvältä ameebalta.
- S60 ja Series40-puhelimien käyttöliittymän muistuttavat toisiaan ikoneita myöten. Muuttuuko tämä yhdenmukaistaminen?
- Rick Simonson lähti tai sai potkut tai jotain siltä väliltä. Pätevä mies varmaan, mutta tuntui siltä, että säästi Nokian hengiltä yt-kierroksilla. Toisaalta R&D -toiminnoissa on ollut tehottomuutta, mutta yleinen kulukuuri ei ole sitä parantanut. Lapsi on mennyt pesuveden mukana.
- Tuntuu siltä, että Vanjoki ja Kallasvuo ovat suunnitelleet tämän mallin saunassa sen jälkeen kun se norjalainen, jonka nimeä en muista, lähti pois henkilöstöpomon pallilta. Esko Aho lämmitti makkarat ja toi muille herroille oluet ja sanoi samalla jotain fiksua.
- Nostaako tämä uudistus Nokian uuteen nousuun? Ei, mutta antaa paremmat eväät tulevaisuuteen.
Widsets is back
Ovi Storeen voi tehdä rss-syötteeseen perustuvia sovelluksia. Tein kokeeksi taskussa.fi:stä sovelluksen, vaikken enää tätä blogia päivitä. Saa nähdä meneekö läpi Ovi-poliisien seulan. Logoa en viitsinyt tehdä, joten voi olla että venytetty taskussa.fi-kuva ei sovi Ovi Storen vaatimuksiin ja sovellus tulee bumerangina takaisin. Korkeatasoinen logo on nimittäin yksi Storen vaatimuksista.
Sovelluksen tekeminen oli helppoa ja hyvin samantyylistä kuin aikanaan kuopatussa Widsetsissä. Ihan kiva. Luulen, että Ovi Storessa on hyvin nopeasti tuhansia ja tuhansia tällaisia sovelluksia. Iso sovellusten määrä ei näytä huonolta ainakaan tulevissa pörssitiedotteissa.
Palvelu toimi hyvin. Hyvää oli se, että blogiin saisi halutessaan liitettyä kaksi (minulle ennestään tuntematonta) mainospalvelua. Sovelluksen voi tehdä myös maksulliseksi aina 5 euroon saakka. En tiedä, miten rahat tilitetään, kun tilinumeroa ei missään kysyttä, mutta kaipa sekin selviäsi. Oman sovellukseen en laittanut hintaa, kun en enää juuri kirjoittele uusia juttuja.
N8 nettiin
Editoinpa tätä postausta kun N8 on nyt virallisesti julkistettu, eikä Mobile-Review:n pikavilkaisulla ole enää uutisarvoa…
Mielenkiintoista tuossa on hinnan(370 + vero) lisäksi prosessori, joka ARM 11, mutta lisättynä 3D-kiihdyttimellä.
Miksi Nokia luopui johtajuudesta älypuhelimista?
The Registerin poleeminen Andrew Orlowski kirjoitti poleemisesti älypuhelinkilpailun voittajista ja häviäjistä. Nokiasta Orlowski ei kirjoittanut kovin mairittelevasti: “One of the most puzzling tech business stories of the last ten years is how Nokia surrendered its smartphone lead and reacted like a rabbit in the headlights when the game changed.”
Siis miksi Nokia luopui johtajuudesta älypuhelimista ja reagoi niin kuin jänö autonvaloissa sen jälkeen kun pelin säännöt muuttuivat.
Melko reilu kysymys, mutta yritetäänpä vastata.
—
Minkä johdon Nokian on menettänyt?
iPhone esiteltiin kolme vuotta sitten. Nokialla on ollut kolme vuotta aikaa ottaa Applen etumatka kiinni käyttöliittymässä. Kolmen vuoden jälkeen paras vastaus Applelle on N900, jota Nokia itsekin pitää neljännen askeleen puhelimena viiden askeleen matkalla. Missä on multitouch, missä pinch and zoom. Mihin tämä aika on hukattu?
Markkinaosuus älypuhelimissa edelleen korkea. Vuosittain yhtiö myy noin 60 miljoonaa älypuhelinta, siis enemmän kuin muut. Ongelma on myynnin painottuminen halpoihin malleihin. Edulliset kosketusnäytölliset puhelimet menevät kaupaksi. Kalliin mallin N97:n myynti ei ole lähellekään sitä, mitä kesällä ennakoitiin. Satumaiset voitot a la 2007 jäävät saamatta. Brändi on kokenut merkittävän kolauksen.
Miksi Nokia ei uskonut kosketusnäyttöihin?
Vuosikymmenen alkupuolella Nokialla oli ohjelma kosketusnäyttöjen kehittämisestä. Tuotantoon pääsi ainoastaan Series 90 -puhelin 7710, joka menestyi markkinoilla huonosti. Nokia teki väärän johtopäätöksen kosketusnäyttöpuhelinten mahdollisuuksista kuluttajamarkkinoilla. Kosketusnäyttöpuhelimilla oli kysyntää, mutta Nokian toteutus oli huono, kynäohjattu. Nokia kertoi vuonna 2005 sulauttavansa kosketusnäytön s60-alustalle, mikä käytännössä merkitsi kosketusnäyttöjen unohtamista. Kosketusnäytöllisten käyttöliittymien dna katosi Nokialta.
Nokian kilpailutekijät ja strategia ?
Nokian kilpailutekijöitä olivat vuosikymmenen puolivälissä tuotannon skaalaedut, tehokas logistiikka, platform-ajattelu, erinomainen jakeluketju ja brändi. Jos perinteiset kilpailijat puhelinmarkkinoilla toisivat uudentyyppisiä puhelimia, pystyisi Nokia kopioimaan mallit nopeasti ja saavuttamaan uusissa tuotesegmenteissä johtajuuden pysyvien kilpailuetujensa turvin. Näin kävi simpukkapuhelimien kohdalla, samoin ohutpuhelimissa. Erityistä syytä olla etukenossa arvaamassa kuluttajien odotuksia ei ollut. Ennen kuin oma mallisto olisi kunnossa, saattoi kilpailijoita pitää ahtaalla hinta-aseella.
Strategia toimi erinomaisesti vuosikymmenen puolivälissä, mutta osoittautui vaaralliseksi vuosikymmenen loppupuolella. Nokian passiivisuus antoi uusille kilpailijoille aikaa kehittää innovatiivisia ratkaisuja.
Apple aloitti iPhonen kehittämisen vuoden 2005 syksyllä ja sai tuotteen valmiiksi vasta lähes kaksi vuotta myöhemmin. Jos Nokia olisi jatkanut kosketusnäytön kehittämistä S60-alustalla 7710:n jälkeen, olisi se pystynyt vastaamaan nopeasti iPhonen haasteeseen. Nyt koodaaminen piti aloittaa alusta, mikä maksoi aikaa. Markkinoille tuotiin kiireellä keskeneräisiä puhelimia kuten N97.
Strategisessa ajattelussa jäi huomaamatta se, että pahimpia kilpailijoita eivät olletkaan enää perinteiset puhelimien valmistajat, vaan uudet toimijat, joilla oli entuudestaan vahva brändi ja osaaminen ohjelmistokehityksessä. Hidastelu avasi portit uusille toimijoille. Markkinoille ne olisivat tulleet joka tapauksessa, mutta niiden asema ei olisi niin vahva, jos Nokia olisi pelannut kortit oikein.
Kilpailijoiden aliarviointi.
2007 keväällä N-sarjan johtaja Jonas Geust arvioi iPhonea näin: Nokian tutkimusten mukaan kuluttajat haluavat käyttää kännykkää yhdellä kädellä, näytön pinnan pitäminen puhtaana koetaan vaikeaksi, iPhonessa on vaatimaton kamera, edge-datayhteydet, siinä on liian vähän muistia (4-8 gigatavua).
Miten Nokian johdossa oikein ajateltiin iPhonesta. Ohimenevä muoti-ilmiö? Geust ei enää ole Nokian palkkalistoilla.
Ymmärrys kuluttajien mieltymyksistä?
Nokia teki valtavasti kuluttajatutkimuksia ja uskoi ymmärtävänsä kuluttajien mieltymyksiä. Kuluttajatutkimuksia tehtiin väärin tai niistä tehtiin vääriä johtopäätöksiä. Älypuhelimien menestys Yhdysvalloissa tuli yllätyksenä. Tiedettiin, että RIM menestyy sähköpostiratkaisunsa avulla, mutta ei nähty, että markkinoilla on piilevää kysyntää mediakeskeisille puhelimille. Yhdysvaltoja pidettiin takapajuisena operaattorien hallitsemana markkinana, kun se muuttuikin hetkessä kehitystyön kärkimaaksi.
Pelit, pelit, pelit.
iPhonen yksi vaikeasti kopioitava kilpailutekijä on yli 100 000 sovelluksen valikoima. Sovelluksista iso osa on pelejä, joita myydään miljoonia. Nokia lanseerasi N-Gage -palvelun kahdesti eikä siinä onnistunut. Nokialla ei ymmärretty peleistä. Yritys kehitti miljoonilla euroilla muutamaa peliä, joita myytiin joitakin tuhansia kappaleita.
Pelien kehittäminen ei kuulu puhelimen valmistajalle. Sen pitää luoda puitteet pelien kehittäjille, pienille tai isoille, ja kerätä provisio myynnistä.
Nokian johto tarkasteli pelien maailmaa PowerPoint-esitysten kautta, ei itse ymmärtäen ja kokien.
Sisäiset ongelmat?
Sisäisessä tiedonkulussa oli ongelmia. Nokiassa oli niitä, jotka aistivat kuluttajien tottumuksen muuttumisen, mutta strategiaan näkemykset eivät päässeet vaikuttamaan. Avainpaikoilla oli vääriä henkilöitä, jotka eivät osanneet lukea heikkoja signaaleja. Byrokratia heikensi tiedonkulkua.
Palveluihin panostaminen?
Palveluista suunniteltiin uutta ylivoimatekijää uudelle vuosikymmenelle. Jos puhelinten ominaisuuksissa ei syntyisi eroja eri valmistajien välillä, tehtäisiin eroa tarjoamalla kuluttajille maksullisia palveluja. Taseessa oli miljardeja euroja, jotka polttivat taskussa. Nokia teki virheitä yritysostoissa. Suurin oli Navteqin osto, mutta pienemmissäkin kaupoissa mentiin pieleen. Moniko oikeasti käyttää Files on Ovia, kun tarjolla on parempiakin ratkaisuja.
Uutta liiketoimintaa yritettiin väkisin löytää sosiaalisesta paikkatiedosta. Ei ymmärretty, ettei sellaiselle ole tilaa. Facebookin asema on vahva länsimaissa, Orkutin ja vastaavien muualla. Nokian omalle palvelulle ei löydy kysyntää.
Palveluihin panostaminen vei aikaa ja energiaa, jota olisi pitänyt käyttää älypuhelinten palvelualustojen kehittämiseen. Rahan jättäminen taseeseen ei sekään olisi ollut huono vaihtoehto.
Pihistely.
Tinkiminen ja halpojen komponenttien valitseminen on kehitetty taiteenlajiksi. Ei 3D-piirejä, ei Amoled-näyttöjä, ei kapasitiivista näyttöä. Yllättäen kuluttajat tulivat tietoisemmiksi puhelimien ominaisuuksista. Puhutaankin Snapdragon-suorittimista, kun ennen kukaan ei tiennyt puhelimen tekniikasta mitään. Halvoilla komponenteilla ei voi tehdä kallista puhelinta.
S60
Pitäytyminen Symbian-käyttöjärjestelmässä ei ollut virhe. Symbian on edelleen tehokas käyttöjärjestelmä. Ongelma oli homeinen käyttöliittymä, jota Nokia kehitti. S60 3rd Feature Pack 1 oli vielä iso edistysaskel, mutta sen jälkeen kehittäminen meni näpertelyksi. Edes valikkorakenteessa ei löytynyt yhtä linjaa eri puhelinmallien välillä, mutta uudistuksiakaan ei uskallettu tehdä.
Mobiilitv
Rahat laitettiin mobiilitelevision kehittämiseen. Jopa lippulaiva N96 sai mobiilitv:n, mikä oli virhe. Kuluttajat eivät halunneet maksaa turhasta ominaisuudesta. Kun kameroiden megapikselikisa oli tulossa ehtoopuolelle, nähtiin mobiilitelevisiossa uusi polku eteenpäin puhelimien hardware-puolen kilpailussa. Se polku ei koskaan avautunut.
Toimeenpano.
N97:ssä ei ehkä ollut 3D-suoritinta eikä kapasitiivista näyttöä, mutta paljon hyviä teknisiä ominaisuuksia. Miten on mahdollista, että lippulaivapuhelimen gps-vastaanotin ei toimi ja linssisuojus naarmuttaa linssiä. Ei tällaista voi tapahtua. Toteuttamisessa on ongelmia.
Maemo, käyttämätön mahdollisuus?
Miksei Maemo-alustaa väännetty nopeammin puhelinalustaksi, jos kerran Symbianin kehitys eteni hitaasti? Se olisi ollut Nokian mahdollisuus haastaa Apple. Ehkä se ei vain sopinut Symbian-vetoiseen strategiaan.
Mitä nyt?
Nokia valmistaa miljoonia halpiskosketuspuhelimia, mutta Samsung hengittää niskaan. Maemo- ja Symbian -alustoja viedään eteenpäin, mutta alkuvuosi näyttää ankealta. N-sarja on menettänyt hohtonsa. Symbian^3 -puhelimet eivät muuta kovin paljon ongelmalliseksi koettua käyttöliittymää, eikä niitä tule markkinoille ennen kuin vuoden lopulla.
Uuden sukupolven Symbian^4 -puhelimia tulee markkinoille aikaisintaan vuoden kuluttua, silloin helpottaa. N900:n hehku himmenee uusien Android-puhelimien paisteessa. Syksyllä ensimmäinen Maemo 6- puhelin on piristysruiske, mutta silloin vastassa on uusi versio iPhonesta ja uudet Android-mallit. Ehkä sitä ennen julkaistaan Maemo 5-puhelin ilman näppäimistöä.
Sponsoroidut uutiset
Google News-haussa nousee esille silloin tällöin noknok.tv:n artikkeleita Nokiasta. Artikkeleissa Nokian tuotteita tai palveluita arvioidaan hyvin myönteiseen sävyyn, tähän tyyliin:
“Overall, the Ovi Store is a God-Send as it offers all of Nokia’s services under one roof, and one brand – Ovi.”
“In short, we adore Nokia Ovi Store both for its level of service and the fact that it is constantly changing and evolving”
err….
nok.nok.tv:n about -osiossa kerrotaan toki rehellisesti, että Nokia tukee taloudellisesti sivustoa, mutta moniko satunnainen googlettaja tätä huomaa.
Pienellä googletuksella kävi ilmi, että saman firman kaverit tekevät myös ElectrigPig-sivustoa, jossa löytyy niin ikään myönteisiä artikkeleita Nokiasta ja Vodafonesta:
Buy the N900 online now, and you’ll also get 300 extra minutes to all UK mobiles and UK landlines. Sign up for one through the Vodafone store!
Suomessa tuollaista tekstiä kutsutaan tekstimainonnaksi.
Samoja ElectrigPigin kavereita löytyy myös Nokian omalta Conversation-palstalta. Se on minusta ihan ok, sillä Conversation-palstalla lukijat tietävät olevansa corporate-blogissa, jossa on tietyt rajoitukset sillä, mitä palstalla voidaan kirjoittaa. Sen sijaan en pidä siitä, että Googlen News-haun kautta tulee esiin saitteja, jotka näyttävät riippumattomilta, mutta eivät sitä ole. Fiksu käytäntö olisi, että jokaisen artikkelin lopussa tai alussa kerrottaisiin, että se ja se yritys sponsoroi tätä sivustoa, ja me nyt tässä arvioimme tämän yrityksen tuotteita. Se olisi lukijalle rehellisempää. Maininta jossain about-osioissa ei mielestäni riitä.
Aktiivinen käyttäjä?
Nokian pääkonttorin monitorit osoittavat, että yhtiön nettipalveluilla on 86 miljoonaa aktiivista käyttäjää, siis enemmän kuin mitä oli tavoitteena. Ihan hyvä.
Mutta mikä on aktiivinen käyttäjä? Nokian määritelmän mukaan sellainen joka on vähintään kerran käyttänyt jotain sen palvelua viimeisen puolen vuoden aikana.
Jos kuluttaja todella on käyttänyt palvelua vain yhden kerran viimeisen puolen vuoden aikana, niin minun mielestäni hän ei ole aktiivinen palvelujen käyttäjä, vaan erittäin satunnainen sellainen.
5330: DVB-H vai DVB-T?
Nokia julkisti marraskuun puolella 5330:sta mobiilitelevisioversion. Lehdistötiedotteessa mainittiin, että puhelin tukee DVB-H -standardia, joka on edennyt nihkeästi.
Mielenkiintoinen tieto löytyi Forum Nokia -sivustolta, jossa kerrottiin, että puhelimessa on myös tavallisen antenniverkossa jaettavan DVB-T:n tuki.
DVB-T support depends on country/region where the device is available
Nokia mainostaa julkisesti 5330:aa DVB-H -kännykäksi, mutta todellisuudessa se onkin hybridi DVB-H/DVB-T -kännykkä, jos Forum Nokian tiedot pitävät paikkaansa.
Vuosikymmenen Symbian-puhelin
Allaboutsymbian-sivusto kysyi 20 blogaajalta mielipidettä viime vuosikymmenen Symbian-puhelimesta. Eniten ääniä sai N95, jota minäkin olisin äänestänyt, jos olisi kysytty. Puhelin edusti hardware-puolelle kvanttihyppyä eteenpäin. Toinen suosikkini olisi 6600, joka teki pohjatyötä N-sarjan puhelinten erinomaiselle menestykselle vuosikymmenen jälkipuoliskolla.
Palvelu koodinimeltään kataja
Nokian Urapolku-palvelusta voi kaivaa infoa siitä, mihin suuntaan yhtiö kehittää palvelujaan. Kun katsoin ylimpänä ollutta ilmoitusta Ovi Storen palvelupomon kuvauksesta niin törmäsin tällaiseen tiedonhippuseen.
The Media organization is responsible for
- Share on Ovi
- the new media service code-named “Juniper”
- migration of existing services
- video preload business.
Tuossa on ainakin kaksi mielenkiintoista kohtaa. Ensimmäinen on tietysti tuo uusi mediapalvelu Juniper (suomeksi kataja). Sen sisältöä en käy tässä arvailemaan, mutta on rohkaisevaa, että Nokia kehittää palvelupuolta. Jokin aikahan sitten netissä liikkui tieto, että Share On Ovin kehitystyö jäädytetään kokonaan.
Toinen kohta on tuo migration of existing services. Joitain nykyisiä palveluja siis siirretään uuteen ympäristöön. Voisiko tämä tarkoittaa Files On Ovia tai Ovi Storea?
Toisessa kohtaan vastaan tuli sellainen palvelukokonaisuus kuin Ovi Trade. Mikähän sekin voisi olla? Nokia-lisälaitteiden uusi myyntikanava?
Sähköiset kirjat osaksi Ovia?
Applen tulevasta nettitabletista iSlatesta kohkataan kovasti mac-aiheisilla sivuilla ja vähän muuallakin. iSlaten (tai mikä sen nimi sittenkin on) yksi keskeinen toiminto on e-kirjojen lukeminen.
En olisi kovin yllättynyt, jos Nokia toisi markkinoille oman sähköisen kirjan ratkaisunsa. Kirjoja voitaisiin lukea Booklet-miniläppäreiltä ja Maemo-tableteilla.
Ovi olisi luonteva koti sähköisille kirjoille. Palvelun pykäämiseen ja neuvotteluihin kirjankustantajien kanssa ei luulisi kuluvan ihan mahdottomasti aikaa, joten ehkäpä julkistukset ovat edessä tämän vuoden puolella.
Helmikuun julkistukset?
Nokia esittelee Euroopan ja Aasian markkinoille suunnattuja puhelimia helmikuun puolivälissä. Tässä omat veikkaukseni mitä tuolloin nähdään ja mitä ei nähdä.
- Symbian^3 on Nokian älypuhelinten seuraava käyttöjärjestelmä. Se valmistuu tuotantokäyttöön syksyllä. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin tällä hetkellä arvotaan käytetäänkö puhelimessa qt:ta vai ei, samoin NFC-ominaisuus on vielä harkinnassa. Vaiheessa vielä siis ollaan.
- Nokia voi julkistaa Symbian^3 -puhelimia jo helmikuussa, mutta yhtä todennäköisenä pidän, että julkistusta lykätään loppukevääseen. Varhaista julkistusta puoltaisi sijoittajien rauhoittaminen ja se voisi vähentää kuluttajien kiinnostusta vaihtaa Appleen, Googleen tai muihin kosketusnäyttövalmistajiin.
Series 40 -puhelimet. Näitähän ei yleensä ole helmikuisin julkistettu, vaan painopiste on ollut älypuhelimissa, mutta voisiko tänä vuonna olla toisin? Saattaa olla, että helmikuussa painopiste olisikin kosketusnäytön tuomisessa Series 40-alustalle. Ehkäpä helmikuussa nähdään noin 100 euron hintaluokkaan tulevia kosketusnäyttöpuhelimia. Nämä puhelimet olisivat selvästi halvempia kuin esimerkiksi Symbian-puhelin 5230. Kosketusnäytöllistä Series 40- alustaa ei ole julkistettu, mutta sellaisen olemassaolo on vahvistettu Nokian CMD:ssä. Oletan, että käyttöliittymä muistuttaa jonkin verran nykyistä S60 5th-editionia, mutta on yksinkertaisempi. Multitouchia tai Pinch and Zoomia ei näihin puhelimiin tulisi, mutta oletan, että puhelimiin tulee one touch-toiminta, joka tulee Symbianiin seuraavissa versioissa. (Siis se, että ei tarvita kaksoisklikkausta). Näytön resoluutio on mahdollisesti 320 x 480 , mikä löytyy joistain Series 40 6th edition -puhelimista.
- Series 40 puhelimet Qwerty-näppäimellä. Nokia voisi siis julkistaa halvan viestittelypuhelimen. MultiSIM-luureja tulee myös.
- Amoled-näyttö. Uutta näyttötekniikkaa voisi olettaa useampiin malleihin, etteivät kilpailijat mene ohi vasemmalta ja oikealta.
- Uusia palvelualoitteita ei Nokialta tule, mutta nykyisiä on hiottu enemmän. Voisi kuvitella, että Maps-osastolta tulee jotain mielenkiintoista. (uutta sdk:ta yms) Files on Ovin ja Share on Ovin kehitystyö näyttää olevan jäissä. Saattaa olla, että uusitusta Ovi Storesta näytetään demoversiota.
- HDMI-out tulee. Jos Nokia julkistaa “N87:n”, niin siinä voisi HDMI olla uutena ominaisuutena. Toisaalta voi olla, ettei N-sarjassa enää julkaista patukkamallisia puhelimia.
- E75:n voisi saada seuraajan, siis E76. Ehkäpä näytön resoluutiota on kasvatettu ja kameraa päivitetty viiteen megapikseliin.
Pomo vaihtoon?
Anssi Vanjoki tuuppasi Amerin hallituksen puheenjohtajana Roger Talermon syrjään Amerin toimitusjohtajan pallilta. Mutta meneekö Vanjoen omassa yhtiössä myös pomo vaihtoon? New York Times kertoi äskettäin suuren joukon sijoittajia epäilevän Nokian johtoa. Arvopaperin sijoittajapaneeli viskaisi Kallasvuon Nokian johdosta. Onko lähtölaskenta alkanut?
—
Olli-Pekka Kallasvuo on johtanut Nokiaa vuoden 2006 kesästä lähtien. Takanaan hänellä on liki 20 vuotta Nokian johtokuntaa ja lähes 30 vuotta uraa Nokialla. Eläkeikä odottaa mahdollisesti vuonna 2013, jolloin Kallasvuo pääsisi eläkepäiville täytettyään 60 vuotta.
Riittääkö sijoittajien kärsivällisyys vielä 3,5 vuotta? Ylämäkeä ja alamäkeä Kallasvuon myrskyinen 3-vuotiskausi on ainakin sisältänyt.
Kallasvuon aikana Nokia on laajentunut nettipalveluihin. Tulosta ei ole tullut. Navteqin 5,3 miljardin euron ostos ei ole tuottanut oikeastaan mitään, eikä näköpiirissä ole, että sijoitus koskaan muuttuisi kullaksi.
Nokia-Siemens Networks on etsii uutta omistajaa. Kallasvuon junailema verkkoyhtiöiden fuusio tuotti hyötyjä, mutta markkinatilanteen romahdus vei pohjan yrityksen tuloksentekokyvyltä. Ehkä Nokia verkkopuoli olisi menestynyt vieläkin huonommin ilman fuusiota.
—
Entäpä kosketuspuhelimet. Onko niiden unohtaminen ollut Kallasvuon suurin synti? Ei välttämättä. Nimittäin Apple julkisti iPhonen 2007, vain puoli vuotta sen jälkeen kun Kallasvuo aloitti toimitusjohtajana. Jos Nokia olisi todella halunnut olla edelläkävijä, Nokian olisi pitänyt voimallisesti satsata kosketusnäyttöpuhelimiin jo vuonna 2005. Tuolloin kuitenkin Nokia veti rahansa pois kosketusnäytöistä kun Series 90-puhelimesta ei tullut menestystä. Jos Nokia olisi halunut olla edelläkävijä kosketusnäyttöpuhelimissa ja patentoida edistyksellinen käyttöliittymä, olisi se pitänyt tehdä jo Ollilan aikana.
Vai reagoiko Kallasvuo sittenkin hitaasti kosketusnäyttöpuhelimien vyöryyn. Vitkasteliko Nokia panostuksiaan kun N95 teki 2007 vahvaa tulosta ja ensimmäisen sukupolven iPhonen ei osoittautunut menestykseksi. Ensimmäinen vastaus tuli vasta vuoden 2008 lopulla jolloin Nokia sai markkinoille 5800:n. Se menestyi hyvin, mutta teknisesti ei ollut Applen tasolla.
—
Luulen, ettei Kallasvuo lähde Nokian johdosta ainakaan ensi vuoden alkupuolella, vaikka yhtiö tekisi valjua tulosta Q4:llä ja 2010 q1:llä ja sen helmikuussa esittelemien puhelimien vastaanotto olisi vaatimaton. Joku voi olla toista mieltä.
Eroaminen olisi heikkouden osoitus. Sellainen ei olisi fiksua nyt kun Nokia muutenkin kiistelee Applen kanssa siitä kun on alan teknologiajohtaja ja kuka kopioi toista.
—
On totta, että Kallasvuo ei ole ollut sellainen visionääri, joka olisi pystynyt viemään Nokian uusille alueille ja tehnyt siellä tulosta. Visioita Kallasvuolla toki oli. Erään kerran hän mainitsi Nokian muuttuvan Internet-yhtiöksi ilman että kukaan Nokian sisäpuolella tai se ulkopuolella ymmärsi, mitä se oikeastaan tarkoitti. Dashboard to Your life! Mutta tulosta visioista ei syntynyt, ja nyt Nokia on vetäytynyt enemmänkin siilipuolustukseen. Uudet avaukset on tyrkätty jäihin, ja markkinaosuuden laskua puolustetaan älypuhelinmarkkinoilla. Visioiden aika tulee joskus myöhemmin jos ollenkaan.
—
Kallasvuon eroaminen ei nostaisi Nokiaa siitä suosta, missä yritys nyt on. Lahjakkuutta yrityksessä on yllin kyllin, mutta se luovuus ei nouse esille. Tuotteissa on vahva väkisintekemisen maku. Vaikeasti koodattavia Symbian-puhelimia tuodaan markkinoille keskeneräisinä. Mekaaninen laatukin onnahtelee. Tätä kaikkea ei voida kaataa yhden pomon syliin. Tuotekategorioiden johtamisessa, ohjelmistostrategioissa, tuotekehityksessä on omat vastuuhenkilönsä. Jospa vaikka sielläkin kannettaisiin vastuuta. Kallasvuo ei ole Steve Jobs, eikä Nokiaa johdeta samalla tavalla kuin Applea.
Jos Kallasvuo eroaisi, pitäisi listalla olla nimi, joka tulisi hänen seuraajakseen.Kynnys löytää seuraaja yhtiön tai jopa toimialan ulkopuolelta on korkea. Ehkä Timo Ihamuotila tai Alberto Torres voisivat nousta jonain päivänä Nokian toimitusjohtajiksi, mutta heidän aikansa ei ole vielä. Tero Ojanperä on varmasti huippulahjakas insinööri, mutta kovin karismaattiseksi esiintyjäksi häntä ei voi sanoa. Vai olisiko Richard A. Simonson opiskelemassa puhelinpuolta tulevaa duuniaan varten?
Ovi-sivu ei toimi iPhonessa…
Pitäisiköhän Nokian optimoida Ovi-palvelut nykyistä paremmin iPhonen Safari-selaimeen toimivaksi? Ovi.com:in mobiilisivu ei nimittäin avaudu ollenkaan Safarilla, vaan ohjelma ilmoittaa, ettei voi ladata jotain tiedostoa ja selailu hyytyy siihen.
Yksittäisistä Ovi-palveluista parhaiten Safarissa toimi Files on Ovi, jonka mobiilipalvelu pelitti oikein hyvin. Share on Ovin sivut toimivat työpöytänäkymässä. Samoin oli asia Ovi Mailissa, jonka tietysti saa toimimaan myös sähköpostisovelluksessa. Maps ei pyörinyt ollenkaan, mikä ei ollut ihme, sillä sivu perustuu flashin käyttöön.
Storen, N-gage eikä Music toimi iPhonessa, eikä siinä järkeä oikein olisikaan, kun iPhone ei tue Nokia Musicin käyttämää tiedostoformaattia, eikä tietenkään sovelluksia, soittareita tai taustakuvia.
—
Kannattaisiko kuitenkin Share on Ovi optimoida Safarille ja tehdä Ovi.com:in aloitussivusta mobiiliversio, joka pyörii Safarissa?
Minun mielestä pitäisi, olkoonkin että tappurat lentelevät Applen ja Nokian välillä.
Jos Share on Ovin tuotekehityspanokset ovat jäissä niin fiksua olisi ainakin tehdä sellainen avaussivu Ovi.com:iin, että se avautuisi Safarissa. Sivulla voisi kertoa mistä Ovi:ssa on kysymys. Että nokialaisiinkin saa ohjelmia ja musiikkia tarjotaan yksittäisten tiedostojen lisäksi CMW-ohjelmassa. Käyttäjälle voisi tarjota samalla linkkiä Files On Ovi -palveluun, joka toimii Safarissa.