Miksi Nokia luopui johtajuudesta älypuhelimista?
The Registerin poleeminen Andrew Orlowski kirjoitti poleemisesti älypuhelinkilpailun voittajista ja häviäjistä. Nokiasta Orlowski ei kirjoittanut kovin mairittelevasti: “One of the most puzzling tech business stories of the last ten years is how Nokia surrendered its smartphone lead and reacted like a rabbit in the headlights when the game changed.”
Siis miksi Nokia luopui johtajuudesta älypuhelimista ja reagoi niin kuin jänö autonvaloissa sen jälkeen kun pelin säännöt muuttuivat.
Melko reilu kysymys, mutta yritetäänpä vastata.
—
Minkä johdon Nokian on menettänyt?
iPhone esiteltiin kolme vuotta sitten. Nokialla on ollut kolme vuotta aikaa ottaa Applen etumatka kiinni käyttöliittymässä. Kolmen vuoden jälkeen paras vastaus Applelle on N900, jota Nokia itsekin pitää neljännen askeleen puhelimena viiden askeleen matkalla. Missä on multitouch, missä pinch and zoom. Mihin tämä aika on hukattu?
Markkinaosuus älypuhelimissa edelleen korkea. Vuosittain yhtiö myy noin 60 miljoonaa älypuhelinta, siis enemmän kuin muut. Ongelma on myynnin painottuminen halpoihin malleihin. Edulliset kosketusnäytölliset puhelimet menevät kaupaksi. Kalliin mallin N97:n myynti ei ole lähellekään sitä, mitä kesällä ennakoitiin. Satumaiset voitot a la 2007 jäävät saamatta. Brändi on kokenut merkittävän kolauksen.
Miksi Nokia ei uskonut kosketusnäyttöihin?
Vuosikymmenen alkupuolella Nokialla oli ohjelma kosketusnäyttöjen kehittämisestä. Tuotantoon pääsi ainoastaan Series 90 -puhelin 7710, joka menestyi markkinoilla huonosti. Nokia teki väärän johtopäätöksen kosketusnäyttöpuhelinten mahdollisuuksista kuluttajamarkkinoilla. Kosketusnäyttöpuhelimilla oli kysyntää, mutta Nokian toteutus oli huono, kynäohjattu. Nokia kertoi vuonna 2005 sulauttavansa kosketusnäytön s60-alustalle, mikä käytännössä merkitsi kosketusnäyttöjen unohtamista. Kosketusnäytöllisten käyttöliittymien dna katosi Nokialta.
Nokian kilpailutekijät ja strategia ?
Nokian kilpailutekijöitä olivat vuosikymmenen puolivälissä tuotannon skaalaedut, tehokas logistiikka, platform-ajattelu, erinomainen jakeluketju ja brändi. Jos perinteiset kilpailijat puhelinmarkkinoilla toisivat uudentyyppisiä puhelimia, pystyisi Nokia kopioimaan mallit nopeasti ja saavuttamaan uusissa tuotesegmenteissä johtajuuden pysyvien kilpailuetujensa turvin. Näin kävi simpukkapuhelimien kohdalla, samoin ohutpuhelimissa. Erityistä syytä olla etukenossa arvaamassa kuluttajien odotuksia ei ollut. Ennen kuin oma mallisto olisi kunnossa, saattoi kilpailijoita pitää ahtaalla hinta-aseella.
Strategia toimi erinomaisesti vuosikymmenen puolivälissä, mutta osoittautui vaaralliseksi vuosikymmenen loppupuolella. Nokian passiivisuus antoi uusille kilpailijoille aikaa kehittää innovatiivisia ratkaisuja.
Apple aloitti iPhonen kehittämisen vuoden 2005 syksyllä ja sai tuotteen valmiiksi vasta lähes kaksi vuotta myöhemmin. Jos Nokia olisi jatkanut kosketusnäytön kehittämistä S60-alustalla 7710:n jälkeen, olisi se pystynyt vastaamaan nopeasti iPhonen haasteeseen. Nyt koodaaminen piti aloittaa alusta, mikä maksoi aikaa. Markkinoille tuotiin kiireellä keskeneräisiä puhelimia kuten N97.
Strategisessa ajattelussa jäi huomaamatta se, että pahimpia kilpailijoita eivät olletkaan enää perinteiset puhelimien valmistajat, vaan uudet toimijat, joilla oli entuudestaan vahva brändi ja osaaminen ohjelmistokehityksessä. Hidastelu avasi portit uusille toimijoille. Markkinoille ne olisivat tulleet joka tapauksessa, mutta niiden asema ei olisi niin vahva, jos Nokia olisi pelannut kortit oikein.
Kilpailijoiden aliarviointi.
2007 keväällä N-sarjan johtaja Jonas Geust arvioi iPhonea näin: Nokian tutkimusten mukaan kuluttajat haluavat käyttää kännykkää yhdellä kädellä, näytön pinnan pitäminen puhtaana koetaan vaikeaksi, iPhonessa on vaatimaton kamera, edge-datayhteydet, siinä on liian vähän muistia (4-8 gigatavua).
Miten Nokian johdossa oikein ajateltiin iPhonesta. Ohimenevä muoti-ilmiö? Geust ei enää ole Nokian palkkalistoilla.
Ymmärrys kuluttajien mieltymyksistä?
Nokia teki valtavasti kuluttajatutkimuksia ja uskoi ymmärtävänsä kuluttajien mieltymyksiä. Kuluttajatutkimuksia tehtiin väärin tai niistä tehtiin vääriä johtopäätöksiä. Älypuhelimien menestys Yhdysvalloissa tuli yllätyksenä. Tiedettiin, että RIM menestyy sähköpostiratkaisunsa avulla, mutta ei nähty, että markkinoilla on piilevää kysyntää mediakeskeisille puhelimille. Yhdysvaltoja pidettiin takapajuisena operaattorien hallitsemana markkinana, kun se muuttuikin hetkessä kehitystyön kärkimaaksi.
Pelit, pelit, pelit.
iPhonen yksi vaikeasti kopioitava kilpailutekijä on yli 100 000 sovelluksen valikoima. Sovelluksista iso osa on pelejä, joita myydään miljoonia. Nokia lanseerasi N-Gage -palvelun kahdesti eikä siinä onnistunut. Nokialla ei ymmärretty peleistä. Yritys kehitti miljoonilla euroilla muutamaa peliä, joita myytiin joitakin tuhansia kappaleita.
Pelien kehittäminen ei kuulu puhelimen valmistajalle. Sen pitää luoda puitteet pelien kehittäjille, pienille tai isoille, ja kerätä provisio myynnistä.
Nokian johto tarkasteli pelien maailmaa PowerPoint-esitysten kautta, ei itse ymmärtäen ja kokien.
Sisäiset ongelmat?
Sisäisessä tiedonkulussa oli ongelmia. Nokiassa oli niitä, jotka aistivat kuluttajien tottumuksen muuttumisen, mutta strategiaan näkemykset eivät päässeet vaikuttamaan. Avainpaikoilla oli vääriä henkilöitä, jotka eivät osanneet lukea heikkoja signaaleja. Byrokratia heikensi tiedonkulkua.
Palveluihin panostaminen?
Palveluista suunniteltiin uutta ylivoimatekijää uudelle vuosikymmenelle. Jos puhelinten ominaisuuksissa ei syntyisi eroja eri valmistajien välillä, tehtäisiin eroa tarjoamalla kuluttajille maksullisia palveluja. Taseessa oli miljardeja euroja, jotka polttivat taskussa. Nokia teki virheitä yritysostoissa. Suurin oli Navteqin osto, mutta pienemmissäkin kaupoissa mentiin pieleen. Moniko oikeasti käyttää Files on Ovia, kun tarjolla on parempiakin ratkaisuja.
Uutta liiketoimintaa yritettiin väkisin löytää sosiaalisesta paikkatiedosta. Ei ymmärretty, ettei sellaiselle ole tilaa. Facebookin asema on vahva länsimaissa, Orkutin ja vastaavien muualla. Nokian omalle palvelulle ei löydy kysyntää.
Palveluihin panostaminen vei aikaa ja energiaa, jota olisi pitänyt käyttää älypuhelinten palvelualustojen kehittämiseen. Rahan jättäminen taseeseen ei sekään olisi ollut huono vaihtoehto.
Pihistely.
Tinkiminen ja halpojen komponenttien valitseminen on kehitetty taiteenlajiksi. Ei 3D-piirejä, ei Amoled-näyttöjä, ei kapasitiivista näyttöä. Yllättäen kuluttajat tulivat tietoisemmiksi puhelimien ominaisuuksista. Puhutaankin Snapdragon-suorittimista, kun ennen kukaan ei tiennyt puhelimen tekniikasta mitään. Halvoilla komponenteilla ei voi tehdä kallista puhelinta.
S60
Pitäytyminen Symbian-käyttöjärjestelmässä ei ollut virhe. Symbian on edelleen tehokas käyttöjärjestelmä. Ongelma oli homeinen käyttöliittymä, jota Nokia kehitti. S60 3rd Feature Pack 1 oli vielä iso edistysaskel, mutta sen jälkeen kehittäminen meni näpertelyksi. Edes valikkorakenteessa ei löytynyt yhtä linjaa eri puhelinmallien välillä, mutta uudistuksiakaan ei uskallettu tehdä.
Mobiilitv
Rahat laitettiin mobiilitelevision kehittämiseen. Jopa lippulaiva N96 sai mobiilitv:n, mikä oli virhe. Kuluttajat eivät halunneet maksaa turhasta ominaisuudesta. Kun kameroiden megapikselikisa oli tulossa ehtoopuolelle, nähtiin mobiilitelevisiossa uusi polku eteenpäin puhelimien hardware-puolen kilpailussa. Se polku ei koskaan avautunut.
Toimeenpano.
N97:ssä ei ehkä ollut 3D-suoritinta eikä kapasitiivista näyttöä, mutta paljon hyviä teknisiä ominaisuuksia. Miten on mahdollista, että lippulaivapuhelimen gps-vastaanotin ei toimi ja linssisuojus naarmuttaa linssiä. Ei tällaista voi tapahtua. Toteuttamisessa on ongelmia.
Maemo, käyttämätön mahdollisuus?
Miksei Maemo-alustaa väännetty nopeammin puhelinalustaksi, jos kerran Symbianin kehitys eteni hitaasti? Se olisi ollut Nokian mahdollisuus haastaa Apple. Ehkä se ei vain sopinut Symbian-vetoiseen strategiaan.
Mitä nyt?
Nokia valmistaa miljoonia halpiskosketuspuhelimia, mutta Samsung hengittää niskaan. Maemo- ja Symbian -alustoja viedään eteenpäin, mutta alkuvuosi näyttää ankealta. N-sarja on menettänyt hohtonsa. Symbian^3 -puhelimet eivät muuta kovin paljon ongelmalliseksi koettua käyttöliittymää, eikä niitä tule markkinoille ennen kuin vuoden lopulla.
Uuden sukupolven Symbian^4 -puhelimia tulee markkinoille aikaisintaan vuoden kuluttua, silloin helpottaa. N900:n hehku himmenee uusien Android-puhelimien paisteessa. Syksyllä ensimmäinen Maemo 6- puhelin on piristysruiske, mutta silloin vastassa on uusi versio iPhonesta ja uudet Android-mallit. Ehkä sitä ennen julkaistaan Maemo 5-puhelin ilman näppäimistöä.
Sponsoroidut uutiset
Google News-haussa nousee esille silloin tällöin noknok.tv:n artikkeleita Nokiasta. Artikkeleissa Nokian tuotteita tai palveluita arvioidaan hyvin myönteiseen sävyyn, tähän tyyliin:
“Overall, the Ovi Store is a God-Send as it offers all of Nokia’s services under one roof, and one brand – Ovi.”
“In short, we adore Nokia Ovi Store both for its level of service and the fact that it is constantly changing and evolving”
err….
nok.nok.tv:n about -osiossa kerrotaan toki rehellisesti, että Nokia tukee taloudellisesti sivustoa, mutta moniko satunnainen googlettaja tätä huomaa.
Pienellä googletuksella kävi ilmi, että saman firman kaverit tekevät myös ElectrigPig-sivustoa, jossa löytyy niin ikään myönteisiä artikkeleita Nokiasta ja Vodafonesta:
Buy the N900 online now, and you’ll also get 300 extra minutes to all UK mobiles and UK landlines. Sign up for one through the Vodafone store!
Suomessa tuollaista tekstiä kutsutaan tekstimainonnaksi.
Samoja ElectrigPigin kavereita löytyy myös Nokian omalta Conversation-palstalta. Se on minusta ihan ok, sillä Conversation-palstalla lukijat tietävät olevansa corporate-blogissa, jossa on tietyt rajoitukset sillä, mitä palstalla voidaan kirjoittaa. Sen sijaan en pidä siitä, että Googlen News-haun kautta tulee esiin saitteja, jotka näyttävät riippumattomilta, mutta eivät sitä ole. Fiksu käytäntö olisi, että jokaisen artikkelin lopussa tai alussa kerrottaisiin, että se ja se yritys sponsoroi tätä sivustoa, ja me nyt tässä arvioimme tämän yrityksen tuotteita. Se olisi lukijalle rehellisempää. Maininta jossain about-osioissa ei mielestäni riitä.
Aktiivinen käyttäjä?
Nokian pääkonttorin monitorit osoittavat, että yhtiön nettipalveluilla on 86 miljoonaa aktiivista käyttäjää, siis enemmän kuin mitä oli tavoitteena. Ihan hyvä.
Mutta mikä on aktiivinen käyttäjä? Nokian määritelmän mukaan sellainen joka on vähintään kerran käyttänyt jotain sen palvelua viimeisen puolen vuoden aikana.
Jos kuluttaja todella on käyttänyt palvelua vain yhden kerran viimeisen puolen vuoden aikana, niin minun mielestäni hän ei ole aktiivinen palvelujen käyttäjä, vaan erittäin satunnainen sellainen.
5330: DVB-H vai DVB-T?
Nokia julkisti marraskuun puolella 5330:sta mobiilitelevisioversion. Lehdistötiedotteessa mainittiin, että puhelin tukee DVB-H -standardia, joka on edennyt nihkeästi.
Mielenkiintoinen tieto löytyi Forum Nokia -sivustolta, jossa kerrottiin, että puhelimessa on myös tavallisen antenniverkossa jaettavan DVB-T:n tuki.
DVB-T support depends on country/region where the device is available
Nokia mainostaa julkisesti 5330:aa DVB-H -kännykäksi, mutta todellisuudessa se onkin hybridi DVB-H/DVB-T -kännykkä, jos Forum Nokian tiedot pitävät paikkaansa.
Vuosikymmenen Symbian-puhelin
Allaboutsymbian-sivusto kysyi 20 blogaajalta mielipidettä viime vuosikymmenen Symbian-puhelimesta. Eniten ääniä sai N95, jota minäkin olisin äänestänyt, jos olisi kysytty. Puhelin edusti hardware-puolelle kvanttihyppyä eteenpäin. Toinen suosikkini olisi 6600, joka teki pohjatyötä N-sarjan puhelinten erinomaiselle menestykselle vuosikymmenen jälkipuoliskolla.
Palvelu koodinimeltään kataja
Nokian Urapolku-palvelusta voi kaivaa infoa siitä, mihin suuntaan yhtiö kehittää palvelujaan. Kun katsoin ylimpänä ollutta ilmoitusta Ovi Storen palvelupomon kuvauksesta niin törmäsin tällaiseen tiedonhippuseen.
The Media organization is responsible for
- Share on Ovi
- the new media service code-named “Juniper”
- migration of existing services
- video preload business.
Tuossa on ainakin kaksi mielenkiintoista kohtaa. Ensimmäinen on tietysti tuo uusi mediapalvelu Juniper (suomeksi kataja). Sen sisältöä en käy tässä arvailemaan, mutta on rohkaisevaa, että Nokia kehittää palvelupuolta. Jokin aikahan sitten netissä liikkui tieto, että Share On Ovin kehitystyö jäädytetään kokonaan.
Toinen kohta on tuo migration of existing services. Joitain nykyisiä palveluja siis siirretään uuteen ympäristöön. Voisiko tämä tarkoittaa Files On Ovia tai Ovi Storea?
Toisessa kohtaan vastaan tuli sellainen palvelukokonaisuus kuin Ovi Trade. Mikähän sekin voisi olla? Nokia-lisälaitteiden uusi myyntikanava?
Sähköiset kirjat osaksi Ovia?
Applen tulevasta nettitabletista iSlatesta kohkataan kovasti mac-aiheisilla sivuilla ja vähän muuallakin. iSlaten (tai mikä sen nimi sittenkin on) yksi keskeinen toiminto on e-kirjojen lukeminen.
En olisi kovin yllättynyt, jos Nokia toisi markkinoille oman sähköisen kirjan ratkaisunsa. Kirjoja voitaisiin lukea Booklet-miniläppäreiltä ja Maemo-tableteilla.
Ovi olisi luonteva koti sähköisille kirjoille. Palvelun pykäämiseen ja neuvotteluihin kirjankustantajien kanssa ei luulisi kuluvan ihan mahdottomasti aikaa, joten ehkäpä julkistukset ovat edessä tämän vuoden puolella.
Helmikuun julkistukset?
Nokia esittelee Euroopan ja Aasian markkinoille suunnattuja puhelimia helmikuun puolivälissä. Tässä omat veikkaukseni mitä tuolloin nähdään ja mitä ei nähdä.
- Symbian^3 on Nokian älypuhelinten seuraava käyttöjärjestelmä. Se valmistuu tuotantokäyttöön syksyllä. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin tällä hetkellä arvotaan käytetäänkö puhelimessa qt:ta vai ei, samoin NFC-ominaisuus on vielä harkinnassa. Vaiheessa vielä siis ollaan.
- Nokia voi julkistaa Symbian^3 -puhelimia jo helmikuussa, mutta yhtä todennäköisenä pidän, että julkistusta lykätään loppukevääseen. Varhaista julkistusta puoltaisi sijoittajien rauhoittaminen ja se voisi vähentää kuluttajien kiinnostusta vaihtaa Appleen, Googleen tai muihin kosketusnäyttövalmistajiin.
Series 40 -puhelimet. Näitähän ei yleensä ole helmikuisin julkistettu, vaan painopiste on ollut älypuhelimissa, mutta voisiko tänä vuonna olla toisin? Saattaa olla, että helmikuussa painopiste olisikin kosketusnäytön tuomisessa Series 40-alustalle. Ehkäpä helmikuussa nähdään noin 100 euron hintaluokkaan tulevia kosketusnäyttöpuhelimia. Nämä puhelimet olisivat selvästi halvempia kuin esimerkiksi Symbian-puhelin 5230. Kosketusnäytöllistä Series 40- alustaa ei ole julkistettu, mutta sellaisen olemassaolo on vahvistettu Nokian CMD:ssä. Oletan, että käyttöliittymä muistuttaa jonkin verran nykyistä S60 5th-editionia, mutta on yksinkertaisempi. Multitouchia tai Pinch and Zoomia ei näihin puhelimiin tulisi, mutta oletan, että puhelimiin tulee one touch-toiminta, joka tulee Symbianiin seuraavissa versioissa. (Siis se, että ei tarvita kaksoisklikkausta). Näytön resoluutio on mahdollisesti 320 x 480 , mikä löytyy joistain Series 40 6th edition -puhelimista.
- Series 40 puhelimet Qwerty-näppäimellä. Nokia voisi siis julkistaa halvan viestittelypuhelimen. MultiSIM-luureja tulee myös.
- Amoled-näyttö. Uutta näyttötekniikkaa voisi olettaa useampiin malleihin, etteivät kilpailijat mene ohi vasemmalta ja oikealta.
- Uusia palvelualoitteita ei Nokialta tule, mutta nykyisiä on hiottu enemmän. Voisi kuvitella, että Maps-osastolta tulee jotain mielenkiintoista. (uutta sdk:ta yms) Files on Ovin ja Share on Ovin kehitystyö näyttää olevan jäissä. Saattaa olla, että uusitusta Ovi Storesta näytetään demoversiota.
- HDMI-out tulee. Jos Nokia julkistaa “N87:n”, niin siinä voisi HDMI olla uutena ominaisuutena. Toisaalta voi olla, ettei N-sarjassa enää julkaista patukkamallisia puhelimia.
- E75:n voisi saada seuraajan, siis E76. Ehkäpä näytön resoluutiota on kasvatettu ja kameraa päivitetty viiteen megapikseliin.
Pomo vaihtoon?
Anssi Vanjoki tuuppasi Amerin hallituksen puheenjohtajana Roger Talermon syrjään Amerin toimitusjohtajan pallilta. Mutta meneekö Vanjoen omassa yhtiössä myös pomo vaihtoon? New York Times kertoi äskettäin suuren joukon sijoittajia epäilevän Nokian johtoa. Arvopaperin sijoittajapaneeli viskaisi Kallasvuon Nokian johdosta. Onko lähtölaskenta alkanut?
—
Olli-Pekka Kallasvuo on johtanut Nokiaa vuoden 2006 kesästä lähtien. Takanaan hänellä on liki 20 vuotta Nokian johtokuntaa ja lähes 30 vuotta uraa Nokialla. Eläkeikä odottaa mahdollisesti vuonna 2013, jolloin Kallasvuo pääsisi eläkepäiville täytettyään 60 vuotta.
Riittääkö sijoittajien kärsivällisyys vielä 3,5 vuotta? Ylämäkeä ja alamäkeä Kallasvuon myrskyinen 3-vuotiskausi on ainakin sisältänyt.
Kallasvuon aikana Nokia on laajentunut nettipalveluihin. Tulosta ei ole tullut. Navteqin 5,3 miljardin euron ostos ei ole tuottanut oikeastaan mitään, eikä näköpiirissä ole, että sijoitus koskaan muuttuisi kullaksi.
Nokia-Siemens Networks on etsii uutta omistajaa. Kallasvuon junailema verkkoyhtiöiden fuusio tuotti hyötyjä, mutta markkinatilanteen romahdus vei pohjan yrityksen tuloksentekokyvyltä. Ehkä Nokia verkkopuoli olisi menestynyt vieläkin huonommin ilman fuusiota.
—
Entäpä kosketuspuhelimet. Onko niiden unohtaminen ollut Kallasvuon suurin synti? Ei välttämättä. Nimittäin Apple julkisti iPhonen 2007, vain puoli vuotta sen jälkeen kun Kallasvuo aloitti toimitusjohtajana. Jos Nokia olisi todella halunnut olla edelläkävijä, Nokian olisi pitänyt voimallisesti satsata kosketusnäyttöpuhelimiin jo vuonna 2005. Tuolloin kuitenkin Nokia veti rahansa pois kosketusnäytöistä kun Series 90-puhelimesta ei tullut menestystä. Jos Nokia olisi halunut olla edelläkävijä kosketusnäyttöpuhelimissa ja patentoida edistyksellinen käyttöliittymä, olisi se pitänyt tehdä jo Ollilan aikana.
Vai reagoiko Kallasvuo sittenkin hitaasti kosketusnäyttöpuhelimien vyöryyn. Vitkasteliko Nokia panostuksiaan kun N95 teki 2007 vahvaa tulosta ja ensimmäisen sukupolven iPhonen ei osoittautunut menestykseksi. Ensimmäinen vastaus tuli vasta vuoden 2008 lopulla jolloin Nokia sai markkinoille 5800:n. Se menestyi hyvin, mutta teknisesti ei ollut Applen tasolla.
—
Luulen, ettei Kallasvuo lähde Nokian johdosta ainakaan ensi vuoden alkupuolella, vaikka yhtiö tekisi valjua tulosta Q4:llä ja 2010 q1:llä ja sen helmikuussa esittelemien puhelimien vastaanotto olisi vaatimaton. Joku voi olla toista mieltä.
Eroaminen olisi heikkouden osoitus. Sellainen ei olisi fiksua nyt kun Nokia muutenkin kiistelee Applen kanssa siitä kun on alan teknologiajohtaja ja kuka kopioi toista.
—
On totta, että Kallasvuo ei ole ollut sellainen visionääri, joka olisi pystynyt viemään Nokian uusille alueille ja tehnyt siellä tulosta. Visioita Kallasvuolla toki oli. Erään kerran hän mainitsi Nokian muuttuvan Internet-yhtiöksi ilman että kukaan Nokian sisäpuolella tai se ulkopuolella ymmärsi, mitä se oikeastaan tarkoitti. Dashboard to Your life! Mutta tulosta visioista ei syntynyt, ja nyt Nokia on vetäytynyt enemmänkin siilipuolustukseen. Uudet avaukset on tyrkätty jäihin, ja markkinaosuuden laskua puolustetaan älypuhelinmarkkinoilla. Visioiden aika tulee joskus myöhemmin jos ollenkaan.
—
Kallasvuon eroaminen ei nostaisi Nokiaa siitä suosta, missä yritys nyt on. Lahjakkuutta yrityksessä on yllin kyllin, mutta se luovuus ei nouse esille. Tuotteissa on vahva väkisintekemisen maku. Vaikeasti koodattavia Symbian-puhelimia tuodaan markkinoille keskeneräisinä. Mekaaninen laatukin onnahtelee. Tätä kaikkea ei voida kaataa yhden pomon syliin. Tuotekategorioiden johtamisessa, ohjelmistostrategioissa, tuotekehityksessä on omat vastuuhenkilönsä. Jospa vaikka sielläkin kannettaisiin vastuuta. Kallasvuo ei ole Steve Jobs, eikä Nokiaa johdeta samalla tavalla kuin Applea.
Jos Kallasvuo eroaisi, pitäisi listalla olla nimi, joka tulisi hänen seuraajakseen.Kynnys löytää seuraaja yhtiön tai jopa toimialan ulkopuolelta on korkea. Ehkä Timo Ihamuotila tai Alberto Torres voisivat nousta jonain päivänä Nokian toimitusjohtajiksi, mutta heidän aikansa ei ole vielä. Tero Ojanperä on varmasti huippulahjakas insinööri, mutta kovin karismaattiseksi esiintyjäksi häntä ei voi sanoa. Vai olisiko Richard A. Simonson opiskelemassa puhelinpuolta tulevaa duuniaan varten?
Ovi-sivu ei toimi iPhonessa…
Pitäisiköhän Nokian optimoida Ovi-palvelut nykyistä paremmin iPhonen Safari-selaimeen toimivaksi? Ovi.com:in mobiilisivu ei nimittäin avaudu ollenkaan Safarilla, vaan ohjelma ilmoittaa, ettei voi ladata jotain tiedostoa ja selailu hyytyy siihen.
Yksittäisistä Ovi-palveluista parhaiten Safarissa toimi Files on Ovi, jonka mobiilipalvelu pelitti oikein hyvin. Share on Ovin sivut toimivat työpöytänäkymässä. Samoin oli asia Ovi Mailissa, jonka tietysti saa toimimaan myös sähköpostisovelluksessa. Maps ei pyörinyt ollenkaan, mikä ei ollut ihme, sillä sivu perustuu flashin käyttöön.
Storen, N-gage eikä Music toimi iPhonessa, eikä siinä järkeä oikein olisikaan, kun iPhone ei tue Nokia Musicin käyttämää tiedostoformaattia, eikä tietenkään sovelluksia, soittareita tai taustakuvia.
—
Kannattaisiko kuitenkin Share on Ovi optimoida Safarille ja tehdä Ovi.com:in aloitussivusta mobiiliversio, joka pyörii Safarissa?
Minun mielestä pitäisi, olkoonkin että tappurat lentelevät Applen ja Nokian välillä.
Jos Share on Ovin tuotekehityspanokset ovat jäissä niin fiksua olisi ainakin tehdä sellainen avaussivu Ovi.com:iin, että se avautuisi Safarissa. Sivulla voisi kertoa mistä Ovi:ssa on kysymys. Että nokialaisiinkin saa ohjelmia ja musiikkia tarjotaan yksittäisten tiedostojen lisäksi CMW-ohjelmassa. Käyttäjälle voisi tarjota samalla linkkiä Files On Ovi -palveluun, joka toimii Safarissa.
70 miljoonaa käyttäjää palveluilla? (päivitetty)
Nokia on kertonut, että sen palveluilla on 70 miljoonaa rekisteröinyttä käyttäjää. Tavoitteena on saavuttaa 300 miljoonan käyttäjän raja vuonna 2011. Bisnestä pitäisi syntyä tuolloin vähintään 2 miljardia euroa.
—
70 miljoonaa kuulostaa todella suurelta luvulta, mutta onko kukaan kuullut, miten nämä käyttäjät jakautuvat eri palveluille.
Yritetäänpä vaikka näin:
—
- Nokia Messaging = 2 miljoonaa
- Ovi Mail = 4 miljoonaa
- Comes With Music = ehkä 0,4 miljoonaa
- Share on Ovi = ehkä 0,2 miljoonaa
- Files on Ovi = ehkä 0,2 miljoonaa
- Ovi Store = ehkä 6-7 miljoonaa
- N_Gage = ehkä 1 miljoona
- Maps, Sync, Music, kehittyvien talouksien tekstiviestipalvelut?
- Widsetsillä oli rekisteröityneitä käyttäjiä joitakin miljoonia, mutta enää näiden ei pitäisi näkyä luvuissa. Samoin pois ovat jääneet Moshin ja Nokia Downloadin käyttäjät, koska näitä palveluita ei ole enää olemassa.
- –Voisiko My Nokia olla yllättäjä palveluissa. Ja vaikka My Nokiassa olisikin kymmeniä miljoonia käyttäjiä, niin tällä ei ole suurta merkitystä, koska My Nokiassa tarjotaan lähinnä kalenteritietojen synkkauspalvelua ja tukipalveluja. Rahaa ei My Nokialla tehdä.
- Ovi-palvelut keräävät päivässä noin 100 000 uutta rekisteröitynyttä asiakasta, mikä tarkoittaa 3 miljoonaa käyttäjää kuukaudessa. Ovi-käyttäjiä voisi olla 10-15 miljoonaa.
- Entäpä musiikin lataussetelit. Näitä on jaettu puhelimien kylkiäisinä. Mieltävätkö Nokia Musicin ilmaiskappaleiden lataajat itsensä Nokia-palvelujen käyttäjiksi?
—
Ei tule mitään. 70 miljoonasta käyttäjästä jää tällä metodilla uupumaan 40-60 miljoonaa käyttäjää. Keitä he ovat?
—
Nokia ilmoittaa palvelujen liikevaihdoksi 170 miljoonaa kvartaalilla, mutta miten se muodostuu? Siis noin 6-7 euroa vuodessa /käyttäjä
—
Voisiko olla niin, että Nokia laskisi mukaan matkapuhelinten mukana jaettavat Kartat-sovellukset. Kun käyttäjä avaa Kartat-ohjelman ensimmäistä kertaa, hän hyväksyy sopimusehdot ja rekisteröityy palvelujen käyttäjäksi? Kartat-ohjelmaa on jaettu älypuhelimien mukana useampi vuosi. Voisiko siis sitä kautta tulla suurin osa Nokian 70 miljoonasta rekisteröityneestä käyttäjästä?
Olisiko niin, että tuosta 6-7 eurosta per käyttäjä suurin osa olisikin leivottu kännykän hintaa ja oikeaa rahaa ei liikkuisikaan kuukaudessa 170 miljoonaa euroa, vaan paljon vähemmän?
—
Monessako tietokannassa käyttäjät ovat? Ennen kuin Nokia Accounts- otettiin käyttöön, piti kaikkiin palveluihin rekisteröityä erikseen. Omat salasanat Twangoon ja omat Avvenuuhun. Mistä silloin tiedettiin, montako eri käyttäjää on olemassa? Tunnistettiiko käyttäjät kentien sähköpostiosoitteen perusteella vai kirjautuiko yksi fyysinen henkilö moneksi käyttäjäksi?
—
En pysty ratkaisemaan 70 miljoonan käyttäjän arvoitusta. On pakko uskoa Nokian ilmoittamaan lukuun.
Nokian dissaaminen on niin 2009
Olen tässä blogissa analysoinut Nokian tuotteita ja palveluja vuodesta 2007 vuoden 2009 elokuulle asti. Enää en ole blogiin kirjoitellut, sillä Nokiasta on hyvin vaikea löytää uutta sanottavaa. Palveluiden, käyttöjärjestelmien, puhelimien, strategian virheet on käsitelty kyllästyttävän moneen kertaan netin julkaisuissa.
Viimeksi tänään Tero Kuittinen ennusti, että Comes With Music palvelu lopetetaan vuoden kuluttua ja sitten Bloombergin artikkeliin kerättiin tätä tukevia lausuntoja eri puolilta maailmaa.
Saattaa olla, että CWM:llä menee huonosti, mutta odottaisin ainakin kokemuksia siitä miten palvelu vetää Suomessa, ennen kuin ennustelisin palvelun olevan leikkauslistalla. Suomi toimii hyvänä laboratoriona. Jos palvelu saadaan toimimaan täällä, niin miksei sitten muualla. Yritys on ainakin kova. Ehkä Nokia on jotain oppinut kuluttajaviestinnästä.
—
Apple vuodatti patenttiriidan vastakanteessa sellaista tekstiä, etten ole aiemmin lukenut vastaavaa suuren yrityksen sivuilta. Apple kertoi N97 saaneen kylmän vastaanoton ja myyneen vain 500 000 kappaletta, vaikka tosiasiassa tiesi, että puhelinta on mennyt kaupaksi ainakin kaksi miljoonaa. Ei se paljon ole, mutta moninverroin enemmän kuin mitä monta Android-puhelinta on myyty.
Apple myös maalasi kuvan Nokiasta kännykkämaailmaan jämähtäneestä yhtiöstä, joka ei ymmärtänyt alan murrosta ja kuluttajien toiveita ja kopioi nyt härskisti muiden ideat. Tottahan se on, että Nokia kopioi Applea sovelluskaupassa, sormiohjautuissa kosketusnäytöissä, mallivalikoiman supistamisessa ja niin edelleen, mutta olihan Nokialla kosketusnäytöllinen puhelin valikoimissaan jo 2004 ja Linux-tableteissa on tehty kehitystyötä vuosikausia. N95 oli erinomainen multimediakännykkä omana aikanaan eli kaksi vuotta sitten.
—
Itse käännyin Nokia-kriittiseksi syksyllä 2007, kun Nokia julkaisi pelipuhelimen N81. Puhelimessa ei ollut grafiikkakiihdytintä, vaikka ensimmäinen N-Gage oli ollut paha floppi ja kuluttajat odottivat näyttävää uutta avausta N-Gagesta. En ymmärtänyt Nokian ratkaisua tuolloin enkä nytkään. Selvää oli, että tuolloin viitoitettiin polku, joka johti N-gagen lopettamiseen 2009.
—
Todellinen antikliimaksi oli N96:n julkistaminen alkuvuonna 2008. Nokiassa arvioitiin vuosikymmenen puolivälissä, että mobiilitv:stä tulee iso juttu ja siihen satsattiin paljon resursseja. Siinä vaiheessa kun N96 tuli ulos, tiedettiin, että mobiilitv:kin floppaa, mutta tilannetta ei voitu korjata.
—
Entäpä nyt. Nokia rukkaa Symbian-käyttöjärjestelmän uusiksi. Ensimmäiset Symbian^3 -puhelimet esitellään ensi keväänä. Käyttöliittymistä on napattu pois 300 ponnahdusikkunaa ja “focus”-pohjaisesta toiminnasta käyttöliittymä muuttuu Applen tyyppiseksi suorakosketusnäytöksi, jossa ruudulla olevan valikon ei tarvitse saada focusta ennen kuin sen arvoja voidaan muuttaa. Kapasitiivinen näyttö Nokialla jo on X6:ssa, OMAP 3 suoritin ja Open GL 2.0 -tuki löytyy N900:sta, sovelluskauppa kirjoitetaan kokonaan uusiksi ja Maemosta tuodaan uusi kehitysversio syksyllä. Siinä on paljon hyvää. Ehkä ensi vuonna Nokian kurssi kääntyy.
—
Tätä “ensi vuoden” odottelua on tosin Nokiasta kuulunut liian kauan. Muistan kuinka AllAboutSymbianin arvostettu Rafe Blanford hehkutti minulle Nokian blogaajatapaamisessa syksyll 2008 kuulleensa, että “ensi vuonna” eli 2009 Nokialta tulee upeita puhelimia markkinoille. Eipä näkynyt.
Kai Öistämö lupasi viime vuoden lopulla Nokian tuovan markkinoille jälleen sankaripuhelimia. Sellaista ei voi sanoa “neljän sukupolven” N900:sta, jota ei taviksille ole edes suunnattu.
Parin vuoden sähläilyssä Nokian brändi on tietysti kolhiintunut. Tämä lienee myös totta kehittyvissa talouksissa. Afrikassa trenditietoiset ovat enemmän kiinnostuneita iPhonesta kuin Nokiasta.
—
Blogin kritiikin kautena siis syksystä 2007 syksyyn 2009 inhosin Nokiassa eniten sen ennustamattomuutta. Applen on helppo ihastua, sillä se toteuttaa palveluja ja tuotteista ennustettavasti. Nokia säntäili sinne tänne Ovi-avauksillaan, eikä kukaan tiennyt, haluaako yhtiö olla puhelinten valmistaja vai palveluntarjoaja.
Kaikesta huolimatta, nyt tuntuu siltä että Nokia on palaamassa ennustettavien yritysten joukkoon. Alan pikku hiljaa taas ymmärtämään yrityksen päätöksiä, koskevat ne sitten käyttöjärjestelmiä, puhelimia, palveluita.
Esikuvaksi Nokia ei vielä pääse, sen kruunun on napannnut Apple, mutta jo se, että yritys ymmärtää seurata Applen viitoittamaa polkua on hyvä asia. Navteqin tai Twangon tai Avvenun oston kaltaiset järjettömyydet ovat toivottavasti historiaa.
Comes With Music: 110 euroa!
Nokia julkisti eilen mielenkiintoisen halpispuhelimen, kosketusnäytöllä varustetun 5230:n. Sen hinnaksi on ilmoitettu 149 euroa. Puhelinta tarjotaan myös Comes With Music-paketin kanssa, mutta hinta on huimat 110 euroa enemmän.
Aiemmin CwM-palvelusta on veloitettu noin 50-70 euroa.
N900 – “Designed in Finland”
Mobile-Review:n Eldar Murtazin on julkaissut maistiaiset Nokian Linux-puhelimesta N900:sta. Testi löytyy osoitteesta http://www.mobile-review.com/review/nokia-rx51-n900-en.shtml
Puhelimessa on paljon hyviä ominaisuuksia kuten 5 megapikselin kamera, täysi Flash-tuki selaimessa, tehokas 3D-grafiikkasuoritin, täysin uudenlainen käyttöliittymä, gps, 32 gigatavun muisti ja niin edelleen. Näyttö on resistiivinen, mutta resoluutio on iso 800 x 480 pikseliä.
Eldarin mukaan vuoden lopulla myyntiin tulevan puhelimen hinta on 550 euroa. Iso kysymys tietysti on, tuleeko tästä menestyspuhelin?
Tässä plussia ja miinuksia pikaisesti arvioituna.
+ hinta
+ Moderni käyttöliittymä
+ Visuaaliset efektit, 3D-suorituskyky
+ täysi flash-tuki
+ 5 megapikselin kamera, tv-out
+ Ilmeisesti vga-tasoa parempi videokuvausresoluutio
- Paino: 180 grammaa
- Ei erotu kilpailijoista. Linux-puhelin muiden joukossa.
- Resistiivinen näyttö. Korkealla resoluutiolla ei suurta merkitystä 3,5 tuuman näytössä.
- N97 vienyt Nokia-brändiä alaspäin. Kuluttajat eivät osaa erottaa tuotteita toisistaan.
? Sovellustarjonta avointa. Linuxin puolelta portataan varmasti paljon hyötyohjelmia, mutta innostuvatko pelikehittäjät?
? Ovi Store?
En usko, että puhelin saa yleisössä samanlaista wow-reaktiota kuin iPhone sai tammikuussa 2007 esittelytilaisuuden yhteydessä. N900 ei oikeastaan yllätä lainkaan, puhelin on sellainen kuin sen arvioitiin olevan, tasavahva Linux-puhelin.
Näen niin, että N900:lla ajetaan sisään uutta käyttöliittymää ja uutta käyttöjärjestelmää. Kun se saa rinnalle ilman qwerty-näppäimistöä olevan pikkuveljen, joka painaa ja maksaa vähemmän, ovat menestyksen eväät valmiina. N900 tekee kyllä hakkelusta Android-puhelimista, mutta iPhonen kaltaiseen ikonimaiseen asemaan sillä ei ole edellytyksiä. Puhelin ei ensivilkaisun perusteella ole vain niin cool. Tai no, jos Eljas Pietilä porttaa puulabyrinttipelinsä tähän ja sovellustarjontaan tulee vähintään kolme vanhoja analogisyntikoita imitoivaa soitto-ohjelmaa, niin voin vaihtaa mielipidettäni!
Tyyristä navigointia
Kun N95:n navigointisoftan lisenssi on menossa umpeen, päätin tutkia kannattaako navigointilisenssi ostaan N95:een vai iPhone 3GS:ään.
Nokialaiseen ei ilmeisesti saa enää pohjoismaiden karttoja. Euroopan kartta maksaa vuodessa 59,99 euroa. Päivän lisenssi maksaisi 1,70 euroa ja 30 päivän 7,65 euroa.
iPhonen puolella lisenssit eivät näyttäisi olevan sidottuja aikaan. TomTomin navigointisofta maksaa iPhoneen Pohjoismaisen lisenssin osalta 69,99 euroa ja koko Länsi-Euroopan 99,99 euroa. Hieman halvempi olisi Navigonin Mobile Navigator, jonka Eurooppa-lisenssi maksaa toistaiseksi 79,99 euroa.
TomTomin kartta-alue on suppein. Navigon on laajempi, mutta ei sisällä Venäjää, mikä sisältyy Nokian karttoihin.
Kumman valitsen? Vaaka kallistuu iPhonen puolelle. Kolmessa vuodessa Nokian lisenssit maksaisivat 180 euroa, kun Navigonilla sama aika maksaa tuon 79,99 euroa. Kolmessa vuodessa iPhonen navigointilisenssi säästäisi siis satasen. Navigonilla ei ole Venäjän karttatietoja, mutta enpä niitä varmaankaan tarvitse.
—
Nokia Kartat 3.0:n käyttöliittymään en ole päässyt oikein sinuksi, joten kiinnostaisi kokeilla, kuinka hyväksi TomTomin UI on hiottu.
Yksi mutta on vielä siinä, että TomTom kauppaa erillistä gps-mokkulaa iPhonen kylkeen, vaikka uudemmissa malleissa se on valmiina muutenkin. Onko turha lisävaruste vai onko iPhonen gps-vastaanotin huono? Hmm.
—
Ymmärrän, että uuden Nokia-kännykän kylkiäisenä jaettava ilmainen vuoden karttalisenssi on houkutteleva, mutta en usko, että kovin moni ostaa sille jatkolisenssejä nykyisillä hinnoilla. 180 euroa kolmesta vuodesta on ihan liikaa. Pitäisikö Nokian sitten luopua aikarajoitteisesta lisenssoinnista?
Ei välttämättä, mutta vuosihinnoittelua pitäisi puristaa alaspäin. 39 euroa Euroopan karttojen vuosilisenssistä olisi kohtuuhinta. Silloin hinta asettuisi kahden vuoden periodilla yksiin Navigonin hinnoittelun kanssa.
Blogille iPhone-plugin
Blogille on nyt ladattu iPhone-lisäosa, mikä helpottaa juttujen lukemista iPhonella ja ITouchilla. Samalla otin pois käytöstä vanhan mobiili-lisäosan, joka on sovittanut näytön kännykkäselaimille. Se ei toiminut kunnolla iPhone-pluginin kanssa ja sen kehitystyö on lopetettu.
Omaan iPhoneen latasin lisäosan, jolla hallitaan tätä blogia. Lyhyen testin perusteella sivujen hallitseminen onnistuu loistavasti puhelimella. Erityisen hyvin onnistuu tekstin viilaaminen, sillä iPhonessa on erinomaiset työkalut kursorin kohdentamiseen, leikkaamiseen ja liittämiseen.
iPhone 3GS: Ensitunnelmia
Hinta oli melko edullinen 2 vuoden sopimuksella, 456 euroa. Minun piti itse asiassa maksaa puhelinta 19 euron kuukausierissä, mutta jossain vaiheessa sattui (minulle varmaan) kommunikaatiotöppi lomakkeita täytellessä ja puhelin tulikin kertamaksettavaksi. Kassalla ei asiaa enää voitu muuttaa, kun nimet oli papereissa. Kerran se vain kirpaisi.
—
N95:een olen ollut melko tyytyväinen, vaikka kyseessä on oikeastaan kolme vuotta malli. Ominaisuuksiltaan puhelin on ajanmukainen (HSDPA, 5 megapikseliä, a-GPS, WiFi) enkä käyttöliittymäänkään ole ollut tyytymätön. Vähän tylsä, mutta tuttu. Se mikä alkoi nyppiä on ohjelmien saatavuus.
Ovi Store on täynnä java-roinaa, eikä kunnon Symbian-ohjelmia ollut paljon tarjolla. Ovi Storesta on ollut paljon puheita mutta lopulta vähän villoja. Pelienkin osalta tilanne on vähän niin ja näin. N-Gageen tulee uusia pelejä aina joskus, mutta yksikään niistä ei tue puhelimessa olevaa grafiikkakiihdytintä. Näköpiirissäkään ei oikein ollut mitään mullistavaa Nokian suunnalta. N97:stä tulee ilmeisesti miniversio, joka muistuttaa hyvin pitkälle isoa veljeään. N97:n linssinnaarmutusongelmasta on puhuttu paljon. Ehkä ensi vuonna Nokia julkaisee Maemo-puhelimia jossa on hdmi-ulostulo, hyvä käyttöliittymä ja muita herkkuja, mutta minä en enää jaksanut odottaa.
—
Ensimmäinen yllättävä asia iPhone 3GS:ssä oli pakkauksen pieni koko. Laatikko on todellakin pieni. Erilaista härpäkettä on paljon vähemmän kuin nokialaisissa. CD-levyjä tai paksuja opaskirjoja ei ollut, mutta enpä niitä osannut kaivatakaan. Yksi erikoisuus oli muuntaja, joka piti liittää kahdesta osasta yhteen.
—
Väitän, että puhelimen käyttöönotto on tavalliselle tallaajalle paljon vaikeampaa kuin Nokian puhelimen, joissa riittää sim-kortin asennus. iPhonessa pitää ensin ladata 80 megatavun iTunes paketti ja täytellä lomakkeita. Puhelimen softaversion päivitin versioon 3.0.1, mikä tiesi 280 megatavun ohjelmistopaketin lataamista. Ei ihan kiva 1,2 megabitin nettiyhteydellä, mutta latautuipa puhelin samalla usb-portin kautta.
—
iPhonen käyttöliittymää on paljon kehuttu, mutta Symbian-maailmasta tulleena siinä on tottumista. Oma mielikuvani on, että 5800:n käyttöön pääsi tietyistä kummallisuuksista (kuten kaksoiskosketus) huolimatta nopeammin kiinni, koska käyttöliittymä muistutti niin paljon muiden nokialaisten toimintalogiikkaa.
Eipä tuo vaikealta näytä iPhonen oppiminenkaan tosin. Applella on ilmeisesti vankka luottamus siihen, että käyttäjät pääsevät nopeasti sisälle toimintoihin, sillä käyttöoppaana oli pieni taiteltu paperi vain.
—
Kaikkia toimintoja en ole vielä kokeillut, mutta nopealta puhelin tuntuu. Gmailin asennus onnistui ainakin helposti. Youtube-sovellus on minun mielestäni aivan loistava, videot näyttivät ruudulta hienoilta. Videokuvan laatu näytti ainakin ruudulla N95:n veroiselta.
Selain on todella hieno, sivut latautuvat nopeasti.
AppStoren käytössä meni muutama minuutti oppimiseen, mutta kun hoksasi miten ohjelmia ladataan ja ostetaan, niin niitä tulikin sitten ostettua enemmän. Ensimmäisiä latauksia olivat wordpress, hesari, puinen labyrinttipeli, joku autopeli ja tietysti pajatzo. Monet pelit olivat ilmaisia tai niistä veloitetaan vaivaiset 0,79 mikä ihan toista maata kuin N-Gagen puolella.
Voi olla, että monia ohjelmia kokeilee ja sitten ne unohtaa, mutta nyt on olo kuin lapsena karkkikaupassa. Iltasanomien että Iltalehden ohjelmasta perittiin muutaman euron maksu, enkä niitä vielä raaskinut ostaa.
Kädessä puhelin tuntuu ihan hyvältä muuten, mutta oikean käden peukaloon toivoisi sentin lisää, jotta ylettyisi vasemmalla oleviin painikkeisiin eli puhelin on vähän liian leveä. 5800:n mittasuhteet ovat mielestäni paremmat. Sim-kortti ladattiin erikoisen työkalun avulla kelkkaan.
Laatuvaikutelma on ihan hyvä, eikä näyttö tuntunut keräävän ihan hirveästi rasvaakaan. Asensin päälle näyttökalvon. Asennus oli helppo, eikä kuplia jäänyt näytön alle.
—
Kaikki musiikit ladataan puhelimeen iTunesin kautta. Se ei sujunut ihan niin yksinkertaisesti kuin olin luullut, hetken piti googlailla ennen kuin hoksasin tehdä iTunesiin menevistä tiedostoista oman soittolistan.
Nokia Money?
Puhelinvertailu.com sai skuupin kertomalla, että Nokia on hakenut tavaramerkkioikeutta nimeen CSeries.
PRH:n sivuiltahan näitä voi hakea. Yksi tuore hakemus on “Nokia Money”, joka on päivätty 16.7.2009 eli samana päivänä kun Nokia kertoi painottavansa tuotekehityksessä ratkaisujen tarjoamista kuluttajille. Mielenkiintoista. Vai olisikohan tuo sittenkin vain kapuloiden jälleenmyyjille suunnattu palvelu?
Muita uusia tavaramerkkihakemuksia ovat mm Xpressradio, Nokia Gol, Booklet .
Lista Nokian tuotemerkeistä löytyy myös yhtiön sivulta
http://europe.nokia.com/home/site-terms/trademarks
Älypuhelimet kuumillle kiville.
Nokian tulosjulkistuksessa itselleni suurin yllätys oli se, kuinka hyvin älypuhelimet tekivät kauppansa. Ennakoin joskus huhtikuussa myynnin olevan 13 miljoonaa, mutta se olikin 16,9 miljoonaa. Nokian markkinaosuus älypuhelimissa nousi 41 prosenttiin.
Nokia julkisti nyt aiempaa tarkempia tietoja E-sarjan ja N-sarjan kokonaismyynnistä. Jatkossa myynnistä on puhelimien ja palveluiden osalta tulossa vielä yksityiskohtaisempaa tietoa.
N-sarjan puhelimet eivät menneet kaupaksi vanhaan malliin, sillä niiitä toimitettiin 4,6 miljoonaa. Myynti oli pitkään 10 miljoonan kappaleen tuntumassa ennen viime vuoden lopulla alkanutta laskukierrettä. Myynnin takkuamiseen on varmasti vaikuttanut tässä kohtaa heikko tuotevalikoima. Keskeisiä tuotteita ovat nyt olleet N85 ja N79, tuskin kuitenkaan N96. N95 eri variantteineen on ehkä vielä ollut tuotannossa, myynnissä sitä ainakin on vieläkin. Heinä-syyskuussa jonkinlaista vetoapua on tulossa N97:stä, joka pääsee pikkuhiljaa volyymituotantoon. Kesäkuussa niitä toimitettiin 500 000. Toinen uutuusmalli on N86.
E-sarjaa myytiin historiallisesti enemmän kuin N-sarjaa, 4,7 miljoonaa. Tuotevalikoima vahvistui E75:llä, mikä varmaankin näkyi myyntiluvuissa. E71:n yhteenlaskettu myynti ylitti 5 miljoonan kappaleen rajapyykin. E-sarjan menestymiselle ei ole näköpiirissä uhkaajaa. Puhelimet ovat laadukkaasti tehtyjä ja ominaisuuksia niissä on riittävästi. Käyttöliittymän graafiset hienoudet eivät tässä kategoriassa ole niin tärkeitä.
5800-puhelinta myytiin muhkeat 3,7 miljoonaa kappaletta. 5800:aa on myyty yhteensä 6,8 miljoonaa. Voisi kuvitella, että 5800 tuo tällä hetkellä ison osan Nokian kate-euroista. Nokian kosketusnäytölliset puhelimet saavat pian uutta vetoapua kun edullinen 5530 XpressMusic tulee myyntiin.
Muiden älypuhelinten myynti näytti olevan 3,9 miljoonaa kappaletta eli kohtuuhyvällä tasolla. 6220 Classic on ehkä ollut tässä ryhmässä suurin menestyjä. Viiden megapikselin kameralla ja xenon-salamalla ja gps:llä varustettua mallia on ainakin myyty kovilla tarjouksilla. Tämänkin ryhmän “muu” voisi odottaa lisäävän suosiotaan uusien mallijulkistusten myötä. Kysymysmerkki on miten hyvin yhdysvaltalaiselle AT&T:lle räätälöity Nokia Surge-puhelin myy.
—
Volyymit siis ovat Nokian älypuhelimissa kunnossa, mutta N95:n kulta-aikoihin eli vuoteen 2007 ei näytä olevan paluuta. Tuolloin volyymien lisäksi Nokia pystyi rokottamaan älypuhelimistaan kovaa hintaa, mikä näkyi koko yhtiön tuloksessa.
En usko, että N97 pystyy nostamaan N-sarjaa uuteen kukoistukseen. Kilpailu on myös äärimmäisen kovaa kalliissa kosketusnäytöllisissä puhelimissa minkä lisäksi N97 on saanut melko ristiriitaisen vastaanoton.
Käyttöjärjestelmien osalta Nokia on hankalassa tilanteessa. Symbianin kosketusnäytöllistä käyttöliittymää kehitetään samaan aikaan kuin Maemo-käyttikseen perustuvia laitteita on tulossa markkinoille.
Nokia on myynyt 60 miljoonaa älypuhelinta parina viime vuotena. Saattaa hyvin olla, että tuo raja rikkoutuu myös tänä vuonna.
—
Palvelubisneksestä Nokia antoi odotetun niukasti tietoja. Ainoa mielenkiintoinen luku oli se, että Ovi Maililla on 600 000 aktivoitua tiliä mikä on todella vähän. Nokialla on tapana ollut antaa uusille projekteilla kaksi vuotta aikaa osoittaa kannattavuutensa. Nykytahdilla tuo aikaraja voi tulla Ovi Mailille liian pian vastaan.
Ovi Storesta sen paremmin kuin Comes With Musicista ei Nokia julkaissut lukuja muutoin kuin maantieteellisen kattavuuden osalta.
Ovi Storen myynti ei vedä
Sovelluskehittäjät ovat viikonloppuna saaneet tilastoja myynnistä Nokian Ovi Storessa. Muutaman Forum Nokiassa olleen kommentin perusteella myyntiluvut ovat olleet pettymyksiä.
Nimimerkki Spol kertoi sovelluksen tuottaneen ensimmäisenä viikkona 75 euroa. Applen App Storessa vastaava sovellus tuotti viikossa 18 500 dollaria.
Nimimerkki Intellsys totesi lukujen olleen suuri pettymys. Tällaisella myyntiluvulla kannattaa hänen mukaansa tehdä sisältöä, jonka tekemiseen kuluu aikaa enintään kahdeksan tuntia.
Nimimerkki proberts sanoi myyntilukujen olleen masentavan alhaisia. Tosin uudempi tarkastelu näytti myynnin olleen yli 4 kertaa suurempi kuin viime viikon perjantaina.
—
Nokia ei ole julkaissut tietoa myynnistä, mutta yksittäisistä kommenteista voi saada vähän osviittaa Ovi Storen menestyksestä.
Jos myynti on jäänyt niin alhaiseksi kuin edellä olevista kommenteista voi päätellä, jää Ovi Storen merkitys vaatimattomaksi koko Symbian-ekosysteemille. Ovi Store ei vedä puoleensa uusia kehittäjiä ja uutta innovaatiota sovelluskehitykseen.